Yle-rahasto NYT!

Lauantai 13.3.2010 klo 14:52 - Jussi Saramo

Olen kulkenut lähiajat ympäri Suomea junalla esittelemässä luonnosta Vasemmistoliiton tavoitteiksi seuraavalle viidelle vuodelle. Tänään ohjelmaa käsitellään täällä Porissa. Välillä on käyty Tikkurilassa hoitamassa Vantaan kunnallispolitiikkaa ja Brysselissä Eurooppa-politiikkaa.

Olen ollut innoissani uusista tehtävistäni Vasemmistoliiton poliittisena sihteerinä. Kun politiikka ei ole vain kunnallispoliittinen harrastus, vaan leipätyö, tulee asioihin perehdyttyä harvinaisen perusteellisesti.

Kukaan ei voi tietää kaikesta kaikkea, mutta päivittäin huomaa kuinka eri tasoista on hyötyä toisilleen. Euroopan Vasemmistopuolueen hallituksen jäsenenä saamistani tiedosta on usein hyötyä valtakunnan- ja kunnallispolitiikassa, ja toisinpäin.

Bloggaaminen on jäänyt muiden juttujen alle, mutta vihdoin ehdin tännekin kirjoittamaan. Tänään ihmisiä on tuntunut kiinnostavan mediamaksun kohtalo. Paavo Arhinmäki nosti keskusteluun esityksen Yle-rahastosta, joka kerättäisiin verotuloista. Sama esitys sisältyy meidän tavoiteohjelmaluonnokseen jota olen täällä Porissa esittelemässä.

Yle-rahasto turvaisi Yleisradion riippumattomuutta ja olisi hyvä vaihtoehto esitetylle tasamaksulle, joka on tuntuva pienituloisen kukkarossa. Tämä ei tietenkään kokoomukselle käy, he haluavat toisaalta ajaa Yleä alas kaupallisten toimijoiden tieltä, ja toisaalta hoitaa rahoituksen rikkaita suosien siten, että Wahlroos ja Lilius maksavat saman kuin vaikkapa työtön, opiskelija tai kansaneläkeläinen.

Ylen rahoituksella on kiire, hoidetaan se miten vaan. Lindénin tapa heittää toivotalkoiden työhanskat tiskiin on vastuuton.

1 kommentti .

Lyhyt muisti

Maanantai 8.2.2010 klo 19:17 - Jussi Saramo

Väittävät, että ”kansan muisti” on lyhyt. Kuka vielä muistaa, kun valtionvarainministeri Katainen kertoi pääministeri Vanhasen tukemana, ettei maailmanlaajuinen lama kosketa Suomea?

Ylimielinen ja epäpätevä hallitus menetti tilaisuuden tehdä kustannustehokasta ennakoivaa elvytystä. Mikäli työpaikkoja olisi pelastettu ajoissa, silloin kun Vasemmistoliitto nosti tulevan talouskriisin keskusteluun, olisi valtion ja kuntien työttömyysmenot saatu aisoihin. Hallitus syytti meitä pelottelusta, ja mokasi täysin talouspolitiikkansa. Hinnan maksavat työttömät ja koko väestö.

Barack Obama esti maailmantalouden kokonaisromahduksen elvyttämällä ja ottamalla talouskuplan aikana tehdyt valtavat yksityishenkilöiden voitot veronmaksajien piikkiin. Yhdysvalloilla on jo 55 000 000 000 000 dollaria velkaa! Tämäkään ei valitettavasti taida auttaa. On odotettavissa, että valtioiden velkaantumisella romahdusta tai rakennemuutosta siirretään vain eteenpäin.

Ongelma ei silti ole vain kykenemättömissä johtajissa, kuten Kataisessa ja Vanhasessa, tai George Bushissa, jonka hallinnon aikana maailmantalouden vääristymä lopullisesti paisui. Ongelma on uskossa vapaaseen kapitalismiin. Se ei toiminut 1900-luvun alussa, eikä se toimi 2000-luvun alussa.

Pahimman romahduksen aikana maailman johtajan lupailivat, että maailmantalous otetaan taas demokraattiseen hallintaan, kuten tehtiin 30-luvun laman jälkeen, ja veroparatiisit suljetaan. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä vähemmän enää halutaan tehdä. Ehkäpä johtajienkin muisti on lyhyt. Uusi pommi on viritetty.

Olin viikonloppuna Brysselissä miettimässä Euroopan vasemmiston tulevaa toimintaa. Talouskriisistä puhuttiin paljon, etenkin kreikkalaiset elävät jatkuvan uhan alla. Puhuttiin myös Islannin ja Irlannin masentavista tilanteista, kuinka talouden vapauttaminen aiheutti syvän laman.

 

spinelli.jpg
Italialaisen eurokommunistin Altiero Spinellin mukaan nimetty Eu-parlamentin päärakennus oli hiljainen viikonloppuna


Löysin osuvan tekstin kolmen vuoden takaa. Siinä Islannin kunniakonsuli Lauri Lajunen kertoo: ”…Islannin olevan Euroopan kilpailukykyisin ja maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa…Elintaso on korkeampi kuin Suomessa, Ruotsissa tai Saksassa ja se näkyy muun muassa runsaana ylellisyystavaroiden kulutuksena.”

”Missään muussa pääkaupungissa ei näe liikenteessä niin paljon upeita, suurilla renkailla varustettuja maastoautoja kuin Reykjavikissa. Ihmiset ovat muotitietoisia ja istuvat iltaa hintavissa trendiravintoloissa. Coca Colan kulutuksessakin islantilaiset ovat nyt maailman johtava kansa.”

Kansainvälinen valuuttarahasto näkee vaaran merkeistä huolimatta Islannin kansantalouden tulevaisuuden näkymiä loistavina. Sen mukaan Islannin talouden vahvuuksia ovat avoimet ja joustavat markkinat, voimakkaat instituutiot ja se, että luonnonvarat ovat hallinnassa.”

Pohjoismaista ”Norden” -tiedotussivustoa ehkä hävettää heidän innostunut uutisointinsa Islannista, sillä googlaamani sivut ovat poistuneet netistä. Onnistuin kuitenkin löytämään myös alkuperäiset tekstit:

”Usein kysytään, mitä islantilaisten yritysten ekspansion taustalla oikein on. Taustalla on kolme tekijää. Ensinnäkin Islanti on allekirjoittanut Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, joka on taannut islantilaisille yrityksille vapaan pääsyn EU:n sisämarkkinoille ja pakottanut Islannin viranomaiset vapauttamaan kansainväliset pääomasiirrot.”

Toiseksi edellinen pääministeri Davið Oddsson teki aloitteen yksityistämisestä. Siinä oli tärkeintä valtion pankkien yksityistäminen, joka vapautti valtavia voimia. Pankit ovat nyt monessa suhteessa näyttäneet tietä talouden ekspansiossa sekä osallistumalla kasvun rahoittamiseen muissa kansainvälisissä yrityksissä että ostamalla itse naapurimaissa sijaitsevia rahoitusyhtymiä.”

”Siksi on entistä tärkeämpää, että ympäristö, joka viranomaisilla on tarjottavana yrityksille, on niiden kannalta edullinen. Pääomat ovat liikkuvia ja voivat milloin tahansa vaihtaa paikkaa. Itsenäisyyspuolueen ja sosiaalidemokraattien muodostama uusi hallitus näyttää varautuvan tähän ja aikoo esimerkiksi keventää edelleen yritysverotusta. Suuret yritykset painostavat viranomaisia kuitenkin entistä enemmän.

Kuulostaako tutulta? Samaa huttua suoltavat Katainen, Wahlroos ja monet muut. Toivottavasti muisti ei pätki seuraavien vaalien alla.

6 kommenttia .

Työtä jakoon ja palkaksi vähintään kymppi!

Maanantai 25.1.2010 klo 22:26 - Jussi Saramo

Viime keskiviikkona käsittelimme puoluehallituksessa esitystä puolueen tavoitteiksi seuraavalle viidelle vuodelle. Oma viikonloppu meni vielä puhtaaksikirjoittamisessa ja ohjelman esittelyssä Kirkkonummen Siikarannassa. Sää oli kaunis, laitan tähän sieltä ottamani kuvan.

 

talvisiikaranta.jpg

 

Keskiviikon puoluehallitus päätti vaatia jättipankkien pilkkomista osana ohjelman talousosiota. Perjantaina Yhdysvaltain presidentti Obama tuli meidän kanssa samoille linjoille. Ihmettelen kuka ajatuksen vuoti ennen ohjelmamme julkaisua Obamalle ;)

Tänään aamulla pidimme sitten tiedotustilaisuuden kevään puoluekokouksesta ja tavoiteohjelmaesityksestä. Ohjelmaesityksestä Paavo nosti esiin etenkin tarpeen jakaa työtä ja samalla nostaa pienimpiä tuntipalkkoja inhimilliselle tasolle.

Suomeen on syntymässä työtä tekevien köyhien luokka Yhdysvaltain ja Viron malliin. Etenkin naisvaltaisilla palvelualoilla palkat ovat kohtuuttoman pieniä, siivoojille tai kaupan kassoille ei meinaa riittää elämiseen kahdeksankaan tunnin työ, ainakaan pääkaupunkiseudulla.

Kun maailmantalouden sääntely lopetettiin 70-luvun alussa, alkoi vuosikymmenestä toiseen jatkunut globaalin kansantulon kasvun lasku ja samalla työttömyyden nousu. Talouspolitiikka perustetaan uskolle, jonka mukaan markkinat takaavat työllisyyden, ja laskua seuraa nousu. Todellisuudessa jokaisen laman jälkeen työttömyys on jäänyt entistä korkeammalle asteelle.

Nykyisen globaalin talouskriisin jälkeen työttömyys jää aiempaakin korkeammalle tasolle, ja se aiheuttaa inhimillisten yksilöllisten ongelmien lisäksi jo vakavia ongelmia järjestelmän kestävyydessä. On pakko uskaltaa muuttaa nykyisiä käytäntöjä ja alettava jakaa työtä työaikaa lyhentämällä.

Tutkimusten mukaan iso osa ihmisistä on valmiita tinkimään palkastaan lisääntyvän vapaa-ajan hyväksi. Pienituloisille tämä on kuitenkin mahdotonta. Siksi tarvitaan riittävä minimipalkka, 10 euroa tunnilta on hyvä lähtökohta tuleville vuosille.

Netti on jo täynnä kirjoituksia, joiden mukaan pienten palkkojen nousu lisää työttömyyttä. Tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan ole. Etenkin Suomessa, jossa pienituloisilla ei ole ollut varaa kuluttaa palveluita, on pienituloisten palkankorotus mitä parhainta elvytystä ja samalla työllisyyden parantamista.

16 kommenttia .

Pääkaupunkiseudulle 30 kuntaa?

Sunnuntai 17.1.2010 klo 1:55 - Jussi Saramo

Pääkaupunkiseudulla päätöksiä tehdään kaikkea muuta kuin demokraattisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Teknisiä rakenteita, kuten joukkoliikennettä ja jätehuoltoa hallinnoidaan epädemokraattisissa ylikunnallisissa elimissä. Pieni piiri päättää isot asiat ja valtuustoille tarjotaan "ota tai jätä" -tyyppisiä ratkaisuja. Byrokratiaa on paljon, demokratiaa vähän.

Useat ylikunnalliset päätöksentekoelimet ovat nykytilanteessa välttämättömiä. Ei olisi mitään järkeä siinä, että vaikkapa joukkoliikennettä järjestäisi neljän eri kunnan hallinnot. Tästä syystä on alettu puhua demokraattisen seutuhallinnon järjestämisestä. Asiaa pohtimaan on perustettu pk-seudun ja lähikuntien yhteinen työryhmä. Jotkut haluaisivat ulottaa uuden seutuvaltuuston ja -hallinnon peräti 14 kunnan alueelle. Minulle riittäisi pk-seudun neljä kuntaa, en kuitenkaan vastusta laajempaakaan ratkaisua.

Seutuhallinnon luominen ei kuitenkaan riitä. Seutudemokratian puutteen lisäksi pääkaupunkiseutu kärsii vakavasta lähidemokratian puutteesta. Kun 25 000 asukkaan Korson terveysaseman kohtalosta päätetään Tikkurilassa ja Helsingin valtuusto on täynnä isolla rahalla kampanjoineita ammattipoliitikkoja, muttei ketään 35 000 asukkaan Vuosaaresta, ei voida paljoa puhua lähidemokratiasta.

Selvitysten mukaan tehokkaimmin palvelut järjestetään keskisuurissa, n. 20 - 30 000 asukkaan kunnissa. Siellä on vähiten turhaa byrokratiaa ja demokratia toimii siten, että palveluista pidetään huolta. Ihmiset ovat oikeasti kiinnostuneita omista asioistaan.

Seutuselvityksen lisäksi selvitetään Helsingin ja Vantaan yhdistämistä. Edustan tässä HeVa-työryhmässä Vasemmistoliittoa. Olemme puolueessa puhuneet paljon erilaisista lähidemokratiamalleista, emmekä ole vielä luoneet yhteistä näkemystä. Esitän kuitenkin mallin, jonka itse näkisin mielelläni toteutuvan. Olen laajentanut sen koskemaan myös Espoota, vaikka sikäläisiä johtavia poliitikkoja on tähän asti kiinnostanut oma asema kuntaliitosselvityksiä enemmän.

1) Jos Helsinki ja Vantaa (ja Espoo) yhdistetään ilman todellista lähidemokratiaa, karkaa valta vielä kauemmas tavallisista kansalaisista. Yhdistämisen ehdoksi pitää asettaa kuntien jakaminen pienempiin kaupunginosakuntiin.

2) Kun budjettivaltaiset kaupunginosakunnat luodaan, jäävät vanhat kuntarajat nykyistäkin epätarkoituksenmukaisemmiksi. Turhia hallintoportaita ei pidä ylläpitää. Nykyiset kunnat pitää siinä tilanteessa lakkauttaa.

3) Sekä kaupunginosakunnilla, että uudella suurpääkaupungilla tulee olla verotusoikeus. Kaupunginosat verottaisivat lähipalveluita varten ja suurkaupunki infrastruktuuria.

4) Seudulle tarvitaan oma verontasausjärjestelmä, kuten suomalaisten kuntien välillä on. Ilman verontasausjärjestelmää kaupunginosakunnat johtaisivat nykyistäkin pahempaan epätasa-arvoon, mikä on mahdoton ajatus.

5) Lähikuntien pitää huolehtia kaikista lähipalveluista: terveydenhoidosta, peruskoulusta, päivähoidosta, kirjastosta, lähiliikuntapaikoista jne.

6) Suurkunnan pitää huolehtia joukkoliikenteestä, jätehuollosta, vesihuollosta, teiden ylläpidosta, yleiskaavoituksesta, toisen asteen koulutuksesta, erikoissairaanhoidosta, metropolitason kulttuuri- ja liikuntapaikoista jne.

Unohdin nyt varmasti monta asiaa. On varmasti myös asioita joita en ole tullut ajatelleeksi, kommentoikaa ihmeessä, siitä olisi apua.

 

pksmap.gif

 

Tein yllä olevan kartan esimerkiksi, millaisia uudet kunnat voisivat olla. Vantaan tunnen parhaiten ja jonkin verran Helsinkiäkin. Mietin esimerkiksi pitäisikö Malmin kaupunginosakunta jakaa kahtia. Espoon osalta luotin kaupungin omiin suuralueisiin. Kartalta katsoen ne näyttivät aika älyttömiltä, mutta varmasti aluejakoihin on syy.

Parasta tässä uudelleenjakamisessa olisi, että kunnat jaettaisiin todellisten luonnollisten palvelualueiden perusteella. Olin aika konservatiivinen nykyisten kuntarajojen kanssa, varmaan muitakin rajansiirtoja kannattaisi tehdä, kuin Mellunkylä-Länsimäki, Ala-Tikkurila ja Kauniaisen raja-alueet. Helsingille kuuluvaa Lounais-Sipoota en laittanut kartalle, se korostaa entisestään muutoksen järkevyyttä, onhan se Vantaan takana.

Moni pitää tällaista ajattelua haihatteluna. Heitä kehoitan katsomaan listaa uusien kaupunginosakuntien asukasmääristä. Pienin on Kauniainen, joka nykyiselläkin lainsäädännöllä on oma kuntansa! Miksi kauniaislaiset olisivat oikeutettuja lähidemokratiaan, mutta me länsimäkeläiset emme?

Asukasluvuissa on virheitä, mutta ne antavat suuntaa. Osa tiedoista tuli wikipediasta, jossa oli vanhentuneita tietoja ja epämääräisiä rajauksia. Uudet kaupunginosakunnat olisivat Suomen mittakaavassa keskisuuria kaupunkeja.

 

Malmi  65000
Leppävaara  58000
Espoonlahti 53000
Myyrmäki 50000
Kamppi  48000
Herttoniemi  46000
Mellunkylä-Länsimäki 46000
Oulunkylä  42000
Tapiola  42000
Munkkiniemi  38000
Tikkurila  38000
Kallio  36000
Vuosaari  35000
Matinkylä  33000
Pasila  32000
Vanha-Espoo  32000
Vartiokylä  31000
Korso  28000
Kaarela  26000
Haaga  25000
Koivukylä  25000
Töölö  25000
Viikki  25000
Hakunila  20000
Lauttasaari  20000
Aviapolis  15000
Pitäjänmäki  15000
Kivistö  10000
Pohjois-Espoo  9000
Kauniainen 

8000

7 kommenttia .

Oikeisto tuhoaa Finnairin

Torstai 14.1.2010 klo 20:15 - Jussi Saramo

finnair.jpgOlin aikanaan yhden kesän töissä Helsinki-Vantaan lentokentällä vartijana. Olin matkatavarapuolella, joten pääsin näkemään läheltä matkatavaroiden lastaamista ja kuljettamista.

Jos ei vartijan homma ole kadehdittavaa, ei sitä ollut matkatavaramiestenkään työ. Se oli raskasta työtä ajoittain kovassa kiireessä. Finnairilla ja Helsinki-Vantaalla oli kuitenkin hyvä maine - kenttätyöntekijät tekivät pienestä palkasta huolimatta töitä kovalla ammattiylpeydellä.

Viime vuonna hyvästä laukkujen käsittelystä annettiin jopa palkinto.

Tämän kovan panoksen Finnairin johto palkitsi ulkoistamalla duunarinsa pahamaineiselle vuokrayhtiö Baronalle. En pysty näkemään mitään perustetta sille, että valtionyhtiö ulkoistaa tärkeän toimintonsa Baronan kaltaiselle yritykselle.

Sen lisäksi, että ulkoistus oli itsessään törkeä veto, hoiti Finnairin johto projektin muutenkin vastuuttomasti ja huonosti. Henkilöstön kanssa ei neuvoteltu, ja tilanne ajautui lakkoon asti.

Vaikka lakkoa ei nyt ole päällä, on laukkujen kanssa jatkuvia ongelmia. Pääluottamusmiehen mukaan henkilökuntaa on aivan liian vähän, jopa 30 hengen vajausta. Työntekijöitä on syytetty "italialaisesta lakosta" eli töiden tahallisesta hidastamisesta, mutta siitä ei työntekijöiden mukaan ole kyse. He tekevät töitä kunnolla, mutta eivät enää "revi ja riuhdo" vajaalla henkilökunnalla toimittaessa paniikkitilanteissa, kuten Finnairin aikana.

Kysyä sopiikin, miksi kukaan antaisi ylimääräistä työnantajalle, joka kohtelee sinua kuin kuraa? Hyvästä työyhteisöstä ja keskinäisestä luottamuksesta hyötyisivät kaikki.

Oli tragikoomista lukea matkatavarapuolen palkinnosta ja Helsinki-Vantaan uudesta loistavasta laukkujen käsittelyjärjestelmästä Finnairin asiakaslehdestä sunnuntaina, kun koneesta ulos tullessa näki röykkiöittäin omistajaa vaikka olevia laukkuja odotustilassa. Todennäköisesti tästä jää pysyvä tahra yhtiön maineelle, huono johto teki korvaamatonta vahinkoa.

Finnairin taloudellinen asema ei ole kovin hyvä, kuten ei muidenkaan vastaavien lentoyhtiöiden. Tällaisessa tilanteessa pitäisi hakea kustannussäästöjä olennaisista paikoista. Jos on pakko mennä henkilökunnan palkkoihin ja työoloihin, se pitää tehdä neuvottelemalla. Aloittaa pitäisi huippupalkatuista johtajista, ei pienintä palkkaa ja kovinta työtä tekevistä.

Jopa valtionyhtiöistä vastaava ministeri Häkämies on kerrankin tarttunut asiaan. Normaalistihan hän on antanut suomalaisen työn upota, ja keskittynyt selittelemään miksei omistajan ääntä voi käyttää. Häkämiehen vaatimus ulkopuolisesta selvitysmiehestä on tarpeellinen.

Valitettavasti Häkämies on taas myöhässä. Oikeistohallituksen omistajapolitiikkaa kuvaa vanha sanonta "kun paska on housussa, on turha enää rypistellä". Ehkä rypistelyn sijaan pitäisi pyrkiä perumaan tehdyt päätökset peseytymällä ja pistettävä kalsarit ja huonot johtajat vaihtoon. Edellinen johtaja jo lähti jättäen jälkeensä surkean perinnön.

Kuvassa Finnairin asiakaslehden artikkeli loistavista matkatavarapalveluista.

1 kommentti .

Suru ja hämmennys

Sunnuntai 3.1.2010 klo 1:57 - Jussi Saramo

Blogit näyttävät keskittyvän Espoon ammuskelun ruotimiseen. Hämmennys ja suru ovat koskettaneet ihmisiä laajasti. Toivottavasti tapettujen ihmisten muistoa kunnioitetaan synnyttämällä pahasta olosta tarpeellista muutosta ympäröivään yhteiskuntaan.

Rasistit ovat innostuneet: kerrankin joukkoampumiseen syyllistyi maahanmuuttaja. Helpon selittävän tekijän hakemiseen ovat intoutuneet muutkin, on helpompi olla, kun käsittämätön asia on omassa mielessä tehty ymmärrettäväksi.

Syyllisiä on löydetty monia: aselaki, mielenterveyspalvelut, sukupuolittuneet käyttäytymisnormit, maahanmuuttajien kotouttaminen, ja niin edelleen. Moni on huomannut, että Suomessa on ollut lähivuosinakin kymmeniä useita uhreja vaatineita ampuma-aserikoksia, ja niiden taustalla on ollut erilaisia syitä.

Törmäsin vasta tänään Facebookiin aiheesta perustettuihin rasistisiin ryhmiin. Tulin todella surulliseksi - jopa parikymmentä tuhatta suomalaista on ollut niin yksinkertaisia, että liittyvät ryhmään, jossa maahanmuuttajat leimataan teon takia. Yhtä älyllistä olisi perustaa ryhmä, jossa syy laitetaan kaikkien niiden syyksi, joiden nimi alkaa I-kirjaimella.

Syyllinen tekoon oli Ibrahim Shkupolli. Eivät kaikki miehet, eivät kaikki maahanmuuttajat, eivät kaikki aselaista vastaavat päättäjät, eivätkä kaikki I:llä alkavat.

Vaikka syy on yksin Shkupollin, olen sitä mieltä, että syntynyt epätoivo voidaan kääntää hyviksi teoiksi. Aselakeja pitää muuttaa niin, ettei Suomi ole enää yksi maailman aseistautuneimmista maista. Siten estettäisiin joku määrä pikaistuksissa tehtäviä tragedioita. Tätä ehkä ei olisi estetty, asekin taisi olla luvaton. Toisaalta luvallisten ja luvattomien aseiden vähentäminen käy parhaiten samanaikaisesti.

On myös tärkeää päästä pois kulttuurista, jossa mies tappaa puolisonsa tai tyttöystävänsä, ja usein jopa lapset, tai kuten nyt, työkaverit, kun hän kokee itsensä nöyryytetyksi. Jos ei ole aseiden kerääminen pois kodeista helppoa, ei kulttuurin muuttaminen sitä todellakaan ole. Se on kuitenkin tehtävä. Ahtaat sukupuoliroolit aiheuttavat liian paljon pahaa oloa ilman ampumisiakin.

4 kommenttia .

Kiina ja Yhdysvallat kaatoivat ilmastosopimuksen

Tiistai 22.12.2009 klo 14:15 - Jussi Saramo

Kööpenhaminan ilmastokokous on ohi, ja olen itsekin takaisin kotimaan kamaralla. Siirryn siis ilmastoblogistani takaisin tänne omiin blogeihini.

Kopioin kuitenkin alle viimeisen kirjoitukseni ilmastoblogista. Toivottavasti mahdollisimman moni lukee sen, monilla ihmisillä on täysin väärä käsitys Kööpenhaminan neuvotteluiden kariutumisen todellisista syistä.

***

Seurasin juuri ilmastokokouksesta käytävää keskustelua eri nettifoorumeilla. Huomasin, että keskustelijat olivat pääosin ymmärtäneet väärin syyt Kööpenhaminan kokouksen epäonnistumiselle. Eikä ihme. Suomalainen media, sekä jopa jotkut eurooppalaiset johtajat antoivat kokouksen kulusta väärän kuvan.

Sudanin toiminta kokouksessa ei varmaankaan ansaitse suuria tyylipisteitä. Kuitenkin syy, miksi Sudan, Venezuela, Kuuba ja monet muut vastustivat lopullista paperia, ei ollut välinpitämättömyys ilmastosta, päin vastoin. He olivat pettyneitä siihen, kuinka Yhdysvallat ja Kiina käytännössä kahdestaan upottivat oikean ilmastosopimuksen ja pakottivat muut hyväksymään täysin olemattoman paperin “ota tai jätä” -tyylillä.

 

bellacenter.jpg
Kokouspaikalta Bella Centeristä raportoitiin tuhansien tietokoneiden kautta neuvottelujen kulusta. Informaatiosodassa Yhdysvallat pärjäsi hyvin.

 

Vaikka neuvottelujen jatkuminen on tärkeää, oli minusta hyvä, että joku uskalsi protestoida. Niin härskiä on Kiinan ja Yhdysvaltain toiminta. Kun nämä kaksi ovat maailman pahimmat ilmaston lämmittäjät, ei ilman heitä voida saada aikaan todellista muutosta. Siksi olin pöyristynyt suomalaisissa lehdissä olleista otsikoista joissa “Obama pelasti ilmastosovun”.

On tärkeää, että Kiinan päästöt saadaan laskemaan nykyiseltä kasvu-uralta. Nuppia kohden Kiinankin päästöt ovat kuitenkin vielä pieniä. Täytyy myös huomata, että Kiinan päästöt eivät hirveästi hyödytä orjatyötä muistuttavissa oloissa työskenteleviä kiinalaisia, vaan meitä eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia, jotka Kiinan teollisuustuotteita kulutamme.

EU olikin neuvotteluiden vastuullisimpia toimijoita. Sen sijaan Yhdysvallat, joka on absoluuttisestikin lähes Kiinan tasolla päästöjen määrässä, ei halua suostua käytännössä mihinkään. Oletan, että Obama haluaisi, mutta ei voi mitään maata käytännössä johtaville voimille. Ehkä Obama yrittää ensin saada terveydenhuoltouudistuksensa läpi. Senkään suhteen ei näytä hyvältä, eikä ilmastolla olisi aikaa odottaa.

Tämä sopisi viimeiseksi bloggaukseksi Kööpenhaminasta, ellei nyt jotain ihan yllättävää tule. Oikein hyvää joulua kaikille, ja kestävämpää uutta vuotta!

Kommentoi kirjoitusta.

Vasemmisto Kööpenhaminassa

Lauantai 12.12.2009 klo 19:50 - Jussi Saramo

Olen Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Bloggaan täältä niin usein kun ehdin, tarkoitus olisi ainakin pari kertaa päivässä. En kopioi ilmastokokouksen seurantablogia tänne, sitä voi seurata osoitteessa:

http://www.kansanuutiset.fi/blogit/ajankohtaista/

Kommentoi kirjoitusta.

"Kytkös" on rikkaiden ja köyhien välillä

Sunnuntai 29.11.2009 klo 16:06 - Jussi Saramo

Katselin juuri Ylen mainiosta Areenasta perjantain A-Zoom -ohjelmaa, jossa aiheena oli työttömien köyhyys. Ylen A-ohjelmat ovat parasta suomalaisessa televisiossa, joten odotin ohjelmalta paljon. Jouduin valitettavasti pettymään.

Ohjelma antaa kuvan pahasta ammattiyhdistysliikkeestä, joka estää köyhien toimeentulon parantamisen. Missään vaiheessa katsojille ei kerrota mistä todella on kyse. Totuus kieltämättä pilaisikin hyvän jutun.

Suomessa valtio maksaa työttömille työttömyysturvaa ja peruspäivärahaa 25,63 euroa päivässä. Sen päälle voi saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos maksaa itselleen vakuutusta työttömyyskassaan. Näin voi turvata tilannettaan yllättävän työttömyyden tullessa eteen. Valtio ei osallistu ansiosidonnaisen rahoittamiseen, se kerätään työntekijän ja -antajan pussista.

Nykyisin valtio kohtelee kaikkia työttömiä tasa-arvoisesti. Soininvaaralaiset vihreät ja oikeisto ovat kuitenkin halunneet ajaa työttömyyskassoja hallinnoivaa ammattiyhdistysliikettä alas syrjimällä itsensä vakuuttaneita työntekijöitä.

Tilanne on käännetty nurin niskoin: puhutaan, että ansiosidonnaisen ja perusturvan ”kytkös” pitää lakkauttaa, jotta pystytään nostamaan kaikkein huonoimmassa asemassa, ilman ansiosidonnaista elävien turvaa. Väitetään ettei valtiolla ole varaa nostaa kaikkien työttömien turvaa. Tämä on mitä suurin huijaus.

Kaikissa muissa Pohjoismaissa sekä ansioturva että perusturva ovat paljon suomalaisia parempia. Suomessa ansioturva on poikkeuksellisen alhainen. Täytyy kysyä, miksi itsensä vakuuttaneet ja ilman työtä jääneet joutuisivat maksamaan suurituloisten veronalennuksia, joihin valtion taloudellinen pelivara on viime vuosina laitettu?

ansiosidonnainen.gif

 

Oikeiston ja vihreiden ideologisen köyhien kurjistamisen ymmärtää, mutta on erikoista, että pieni osa vasemmistoakin on saatu mukaan työttömien vastakkainasetteluun.

A-Zoomissa näytettiin eduskunnassa pidettävää kokousta johon itsekin osallistuin. Moni katsoja sai kuvan, että olen samoilla linjoilla työttömyysturvan huonontajien kanssa. Varmuudeksi vielä: En todellakaan ole!

Kokous oli ”Vapaus Valita Toisin” -verkoston ”Ei Riitä” -kampanjan palaveri, ja kuten Erkki Tuomioja ohjelmassa sanoo, verkosto vaatii pikaista korotusta peruspäivärahaan, ilman että se ottaa kantaa ansiosidonnaiseen. Tämä on ollut Vasemmistoliitonkin linja jo ties kuinka kauan: peruspäiväraha pitää nostaa pikaisesti kohti Pohjoismaista tasoa.

Korotus pitää kuitenkin tehdä kaikille, myös työttömyyskassojen jäsenille. Kaikkien työttömien pitää olla tasa-arvoisia suhteessa valtioon.

Kun kunnallisten sosiaalitoimistojen maksamat tuet otetaan lukuun, ei ansiosidonnaisella ja pelkällä peruspäivärahalla elävien tuloero ole kovinkaan iso. Lähinnä itse työnteon ohella maksettu vakuutus poistaa tarvetta käydä sossun luukulla työttömyyden alkaessa.

Suomella on varaa korottaa työttömyysturvaa kautta linjan, kohti Pohjoismaista tasoa. Erotuksena muihin Pohjoismaihin, vain meillä on varaa jättää suuret pääomatulot ilman veroa tai pienelle veroasteelle. Yhteys on päivänselvä.

Puhuminen ”kytköksestä” olisi syytä jättää historiaan, ja puhua asiasta sen oikealla nimellä: työttömien tasa-arvoisesta kohtelusta. Kytkös on lähinnä köyhien köyhtymisen ja rikkaiden rikastumisen välillä. Työttömien vastakkainasettelu on typerää.

Tuntuu irvokkaalta, että diakonia-ammattikorkeakoulun Heikki Hiilamo puhuu ansiosidonnaisella elävistä työttömistä ensimmäisen luokan kansalaisina ja muista työttömistä toisen. Hänen kannattaisi ehkä käydä kierroksella Kauniaisissa katsomassa missä ne ensimmäisen luokan kansalaiset ovat. Eivät ne ole kortistossa.

Ansiosidonnaisessa on parannettavaakin, mikä ohjelmasta ei käy ilmi. Esimerkiksi pätkä- ja silpputyöläiset jäävät liian usein sen ulkopuolelle. Siksi ammattiyhdistysliikkeessä toimivat vasemmistolaiset ovat vaatineet työssäoloehdon reilua lyhentämistä. Työssäoloehdon lyhentäminen olikin harvoja hyviä asioita ja ay-liikkeen voittoja ns. ”sosiaalitupossa”. Se oli kuitenkin toivottavasti vasta alkua.

34 kommenttia .

Vantaalla sopimukset on tehty rikottaviksi

Tiistai 17.11.2009 klo 0:22 - Jussi Saramo

Yömyöhään jatkuneen kaupunginvaltuuston jälkeen en jaksa kovin kummoista blogimerkintää asiasta kirjoittaa. Koko päivän kestäneen kokouksen tuloksena Vantaalla on nyt uusi budjetti jonka sanotaan perustuvan Vantaa-sopimukseen.

En oikein tiedä mitä ajatella asiasta. Viime keväästä asti on toisteltu, ettei "tehdä samoja virheitä kuin viime lamassa" ja leikata nuorten hyvinvoinnista. Valtuustoryhmien hyväksymän Vantaa-sopimuksen valopilkkuja olikin seuraava kirjaus:

"...painopistealueena on panostaa kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluihin erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Po. tulosalueille palkataan työllistämisvaroilla lisää henkilökuntaa tavoitteen saavuttamiseksi. Palvelutaso näissä toiminnoissa säilytetään vähintään vuoden 2009 tasolla."

Tänään valtuusto sitten päätti panostaa kulttuuripalveluihin leikkaamalla lähes 300 000 euroa, liikuntapalveluihin leikkaamalla 100 000 ja nuorisopalveluihin leikkaamalla lähes 200 000 euroa (luvut ulkomuistista). Kysyin moneen kertaan miten leikkaamisen voi tulkita "panostamiseksi". En saanut vastausta.

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi me maksamme pankkiirien voitot?

Torstai 29.10.2009 klo 21:55 - Jussi Saramo

genevalake.jpgEdellisestä blogimerkinnästä on pitkä aika. Päivät ovat kuluneet uudessa työssä ja illat Vantaan asioita hoitaessa. Viikonloppuna olin Genevessä Euroopan Vasemmistopuolueen kokouksessa.

Olen onneksi tottunut istumaan pitkiä päiviä kansainvälisissä kokouksissa. Etelä-eurooppalaisilla on tapana puhua pitkään, jolloin olennaisten pointtien poimiminen on joskus haastavaa ja raskasta. Kokous meni kuitenkin hyvin, asiaa auttoi varmasti jo aiemmin solmitut läheiset suhteet monien edustajien kanssa.

En ollut aiemmin käynyt Genevessä, joten sunnuntain kokouksen jälkeinen tutustuminen kaupunkiin oli mielenkiintoista. Pankkien luvatussa maassa ajatukset johtivat käynnissä olevaan talouskriisiin.

Näyttää siltä että talous olisi kääntymässä nousuun. Nousun takana on valtioiden valtava tuki pankeille. Maailmanlaajuisesti puhutaan 17 000 miljardista (17 000 000 000 000) dollarista!

Talouskriisin takana on markkinoiden vapauttaminen sääntelystä. Investointipankit käärivät valtavat voitot omistajilleen, johtajilleen ja ekonomisteilleen puhaltamalla jättimäisen valheellisen kuplan. Markkinaliberaali, tai "uusliberaali" järjestelmä, jossa markkinatalous vapautetaan todelliseksi kapitalismiksi, näytti jälleen todellisen luonteensa. Äärimmäisestä ahneudesta ei synny lopulta mitään hyvää, vaikka meille on vuosia niin opettettu.

Kun kapitalismi romahti, oli pakko käyttää sosialismia, tosin vain pankeille itselleen. Veronmaksajat pelastivat pankit sosialisoimalla 4 100 miljardin dollarin luottotappiot. Tällä rahamäärällä olisi voitu poistaa kokonaan köyhyys maailmasta, ja vaikkapa luoda kaikkialle koulujärjestelmät jotka nostaisivat kehitysmaat jaloilleen pois köyhyyden ja väestön liikakasvun kehästä. Nyt rahat menivät jälkikäteen ihmisille jotka epärehellisin konstein käärivät rahat ja aiheuttivat massatyöttömyyttä, köyhyyttä ja nälkää.

genevatown.jpgHetken vaikutti, että maailman johtajilla olisi ollut halua muuttaa järjestelmän perusrakenteet, ja kahlita markkinatalous demokraattisen päätöksenteon rengiksi (kuten edellisen suurlaman jälkeen tehtiin 1930-luvulla). Valitettavasti jokainen hetki vie meitä kauemmas todellisesta muutoksesta. Nyt iloitaan Yhdysvaltojen orastavasta noususta ja Katainenkin hakee "exit-strategioita" elvytyksestä.

Pahoin pelkään että Yhdysvaltain nousu on vain julkisen rahan puhaltaman uuden minikuplan seurausta. Mitään ei näet ole vielä muutettu, Wall Streetin ja Lontoon Cityn rosvojoukot ovat jo pahanteossa. Suurin osa vanhoistakin mädistä arvopapereista on yhä pankkien holveissa. Kun tämä kupla poksahtaa, ei julkinen talous enää pysty pankkeja pelastamaan. Sen tilanteen seuraukset ovat pelottavat.

Suomessa porvarihallitus menee kuin lammas lauman mukana. Kataisen mainostama "elvytys" on tarkoittanut lähinnä verojen laskua velaksi, joka etenkin meidän taloudessamme on harvinaisen tehotonta elvyttämistä. Nyt pitäisi tehdä julkisia investointeja ja työllistää ihmisiä! VM:n lukujen mukaan julkiset investoinnit ovat kuitenkin tänä vuonna jo pari prosenttia miinuksella, ja ensi vuonna yli 8 prosenttia! Miten herättää kansa huomaamaan näiden tunareiden hölmöily ennen kuin on liian myöhäistä?

Ensimmäisessä kuvassa Geneven maamerkki, suuri suihkulähde. Toisessa kuvassa karuselli Geneveläisessä puistossa.

6 kommenttia .

Kataista ja Bushia yhdistää sosialismi

Torstai 1.10.2009 klo 1:41 - Jussi Saramo

En ole samaa mieltä vaalitukiremontista kuin Jutta Urpilainen. Silti Urpilaisen avaus oli kuitenkin tervetullut. Tähän asti Paavo Arhinmäki on ollut ainoa puoluejohtaja jolla on ollut tuoreita avauksia.

Tämä kirjoitus ei kuitenkaan liity Juttaan tai Paavoon, vaan Jyrki Kataiseen. Hesarin mukaan Katainen vastustaa vaalitukien kieltämistä, koska se olisi sosialismia. Niskakarvani nousivat pystyyn, tällaisia perusteluita on totuttu kuulemaan lähinnä Yhdysvaltain republikaaniselta puolueelta.

Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä on syvässä kriisissä. Sen ylläpito maksaa peräti 15 % bruttokansantuotteesta. Suomen järjestelmä esimerkiksi maksaa vain 7,5 % ja EU:n keskiarvo 8,5 %. Huolimatta jättimäisestä hinnasta vain kaikkein rikkaimmat voivat luottaa saavansa aina hyvää hoitoa. Kalliin vakuutuksen piirissä oleva keskiluokka saattaa tipahtaa systeemistä pois, jos käy huono tuuri liian vakavan sairauden muodossa. Kymmenet miljoonat ihmiset ovat kokonaan vakuutusten ulkopuolella ja saavat b-luokan julkisia palveluita, jos saavat.

Barack Obama on tarttunut härkää sarvista, ja yrittää eurooppalaistaa terveydenhuoltojärjestelmää. Jo 70-luvulta alkaneet lokakampanjat ovat kuitenkin saaneet kansaa kaduille ja koko uudistus on vesittymässä vastustukseen. Ja miksikö vastustetaan? Koska eurooppalainen järjestelmä on sosialismia!

Ja oikeassahan jenkit ovat. Julkinen terveydenhuolto on sosialismia, siinä kuin peruskoulujärjestelmämme, työttömyysturva, kansaneläkkeet, julkinen liikenne jne. Tämän sosialismin ovat meille tuoneet sosialistit: sosiali(sti)demokraatit ja kansandemokraatit alkiolaisten tuella, ja hyvä niin.

Maailma ei ole mustavalkoinen. Kaikkialla, ehkäpä Somaliaa ja muutamaa muuta kaaoksessa olevaa maata lukuun ottamatta on sosialismia. Missään ei silti ole puhdasta sosialismia. Hyvinvoinnin kannalta oleellista on tasapaino: mitkä asiat annetaan markkinaehtoisiksi ja mitkä hoidetaan demokraattisen päätöksenteon kautta. Mielestäni Pohjoismaissa, jossa sosialismia on eniten, on tuo tasapaino ollut paras.

Vastustaakohan Katainen kaikkia julkisia palveluita, vai haluaako muuten vain käyttää Bushilaista retoriikkaa? En usko että suomalaiset ovat yhtä helposti aivopestävissä kuin jenkit. Siellä kymmeniä vuosia toistettu propaganda on kyllä mennyt läpi, jonka sain tänään huomata vastineista erääseen kirjoitukseeni:

”The USA has the best health care system in the world and anyone who thinks otherwise is under some crazy hypnotic spell that is blinding the Liberals. YOU can have you socialism and your socialized health care”

“Jussi there is no such thing as "free." All the innovation and top care is here or will be for a while longer. The rest of the stuff you claim is just leftist claptrap with no basis in truth. Our life expectancy is increasing. Check out Russia's (it's going backwards) and Cuba's that is if those places will release independent statistics like we do.”

Tossa jälkimmäisessä oli kyllä jotain tuttua. Joillekin maailma on mustavalkoinen: on valittava Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain väliltä. Minä valitsen lähtökohdaksi silti Pohjois-Eurooppalaisen.

11 kommenttia .

Korruptio näkyi jo 2005

Lauantai 26.9.2009 klo 0:18 - Jussi Saramo

On hyvä palauttaa mieliin kannanotto, joka tehtiin ollessani Vasemmistonuorten puheenjohtajana 2005:

Suomalainen demokratia korruptoituu. Vaalikampanjat painottuvat kalliilla mainonnalla ostettuihin mielikuviin, sen sijaan että tehtäisiin asiapitoisia kampanjoita. Mainontaa rahoitetaan entistä enemmän ulkopuolisten rahoittajien tuella.

Esitteiden painaminen, niiden jakaminen ja internetsivujen tekeminen on hyvin edullista verrattuna valtamediassa mainostamiseen, johon vain rikkaimmilla ehdokkailla on varaa. Demokratiassa päättäjien tulee edustaa ihmisiä eikä rahoittajiaan. Lakia vaalirahoituksen julkisuudesta kierretään helposti, eikä äänestäjillä ole mahdollisuutta tietää kuka vetää naruja kenenkin ehdokkaan taustalla.

"Poliittinen keskustelu on saatava takaisin. Poliittisiin tupailtoihin ei ole paluuta, mutta nykyisen mediabrändäämisen sijasta vaalitulos pitää ratkaista asiaperustein. Tietoa puolueiden kannoista on kyllä saatavilla kaduilta, internetistä ja toimitetusta mediasta. Pitää nostaa politiikan arvostusta ja demokratian tasoa sekä vähentää korruptiota", toteaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Saramo. Sananvapaudelle valtamediamainonnan kieltäminen ei ole ongelma, päinvastoin, näin kaikki puolueet olisivat samalla viivalla äänensä kuuluville tuomisessa.

Kun nyt puhutaan vaalirahakatoista ja lain tiukentamisesta, ei oikeasti tehdä itse ongelmalle mitään. Pitäisi tehdä radikaaleja muutoksia, ei jeesustella. Se ei kuitenkaan näytä käyvän valtamediallekaan, joka lopulta kerää rahat, annettiin ne sitten lahjuksena tai hyvässä tarkoituksessa.

5 kommenttia .

Kaikki poliitikot eivät ole huijareita

Torstai 24.9.2009 klo 10:25 - Jussi Saramo

Olen tehnyt kymmenen vuoden ajan vapaaehtoistyötä nuorisoasuntojen hyväksi. Se on tarkoittanut satoja tunteja palkatonta työtä ja satojen eurojen matkakuluja omasta pussista. Koska asia on tärkeä, en ole tullut ajatelleeksi menettämääni aikaa, tai perineeksi matkakuluja.

Kun viime talvena kuulin alkuasuntojen puheenjohtajiston päättäneen tukea kampanjaani 500 eurolla, olin otettu. Ei tullut mieleenikään, että tässä pienessä tuessa olisi jotain väärää, olihan se vain pieni osa siitä rahamäärästä jota olen itse asian eteen laittanut. Tuolla summalla saa pienen lehtimainoksen, Hesarista ei sitäkään, eli ei sillä europarlamenttiin asti päästä. Symbolisesti se oli kuitenkin tärkeä, valituksi tullessani jatkaisin tietysti työtäni nuorten asumisen hyväksi. Ihan avoimesti, kuten tähänkin asti.

Nyt minut on Helsingin Sanomien jutulla samaistettu kymmeniä, jopa satojatuhansia euroja erilaisilla hämäräbisneksillä keränneisiin poliitikkoihin. Vaikea suositella kenellekään politiikkaan lähtemistä, jos kaikista tehdään epärehellisiä, vaikka vain toiset ovat kähmineet rahaa itselleen.

12 kommenttia .

Saimme rahaa nuorisotyölle

Tiistai 22.9.2009 klo 16:23 - Jussi Saramo

Eilen kokoontuivat monet vantaalaiset lautakunnat pohtimaan tulevaisuutta laman yli. Ikävimmät uutiset kantautuivat sosiaali- ja terveyslautakunnasta, jossa Vasemmistoliiton Hiilisen Teemu oli jäänyt yksin esittämään labran säilyttämistä Länsimäessä. Jatkossa ihmisiä tullaan pallottelemaan asemalta toiselle testeissä. Oikeiston tavoitteet olivat tiedossa, mutta ihmetellä täytyy, mitä ajattelivat demarit, vihreät ja persut.

Meidän lautakunnassamme (vapaa-aika ja asukaspalvelut) sen sijaan päättäjillä oli järki mukana yli puoluerajojen. Meille kuuluvat monien muiden asioiden lisäksi työllisyys- ja nuorisoasiat. Yhden nuoren syrjäyttäminen maksaa yhteiskunnalle miljoonan, joten on tärkeää pitää huolta nuorten pysymisestä mukana yhteiskunnassa huononakin aikana.

Työttömyyden vastaiseen työhön saimmekin raameihin peräti kolme miljoonaa euroa, Vantaa-sopimuksen nojalla. Osa tästä oli kuitenkin rahoitettu muilta toimialoilta leikkaamalla, mm. liikunta-, nuoriso-, ja kulttuurimäärärahoista. Koska nämä estävät tehokkaasti nuorten syrjäytymistä, oli esitys minusta valtuustoryhmien välisen Vantaa-sopimuksen vastainen.

Esitin 237 000 euron lisäystä nuorisopalveluille, jotta se saatiin vuoden 2009 tasolle. Vetosin Vantaa-sopimukseen, jossa luvataan panostaa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Esitykseni tueksi tulivat kaikki ryhmät. Toivottavasti kaupunginhallitus hyväksyy muutoksemme. Jotkut säästöt nimittäin tulevat todella kalliiksi.

1 kommentti .

Naton kannattajat jääneet 70-luvulle

Sunnuntai 20.9.2009 klo 2:36 - Jussi Saramo

Jokaisen kansanedustajan luulisi tietävän että Natoon liittyminen tulisi Suomelle kalliiksi ja vähentäisi turvallisuuttamme. Siitä huolimatta kokoomus ja osa demareista tekevät kaikkensa että Suomi hakisi jäsenyyttä mahdollisimman pian.

Olen pitkään ihmetellyt mistä tällainen epäisänmaallinen toiminta kumpuaa, enkä ole keksinyt mitään muuta syytä, kuin jämähtämisen 70-luvulle. Ben Z. ja kumppanit ilmeisesti näkevät vieläkin painajaisunia taistolaisista joilla oli parhaat bileet ja kauneimmat naiset. Vaikka Varsovan liitto meni jo, halutaan näin jälkikäteen liittoutua Yhdysvaltojen kanssa ja maksaa siten potut pottuina.

Paikalleen jämähtäminen ei toki ole vain oikeiston ominaisuus. Myös vasemmistosta löytyy toimijoita, jotka eivät ole huomanneet maailman muuttuneen. Sukupolven vaihdosta kaivataan vasemmalta oikealle. Vihreät olivat aiemmin uudistava puolue, mutta nyt he näyttävät ajelehtivan vailla merkitystä. Kun ei ole oikealla, eikä vasemmalla, ei ole oikeastaan missään. Poliittista keskustaa, joka ajaa lähinnä omia henkilökohtaisia etujaan, on tässä maassa jo ihan riittävästi.

natoei.jpgMutta palataan siihen Natoon. Hovikelpoisimmat Naton kannattajat kuten Stubb puhuvat ”turvallisuusagentista” ja kriisinhallinnasta. Nyt jo Suomi osallistuu Naton operaatioihin, kuten Afganistaniin. Samaan aikaan on vetäydytty YK:n operaatioista, joissa meistä olisi paljon enemmän hyötyä. Afganistanissa tilanne on edennyt jo sille asteelle, että Suomi käytännössä sotii yhden osapuolen ja Naton rinnalla toista osapuolta vastaan. On epätodennäköistä että tällä saavutetaan mitään muuta kuin hyväksyntää Yhdysvalloilta.

Voimme jo nyt itse päättää mihin operaatioihin osallistumme. Natoon liittyminen vain pahentaisi nykytilannetta, jossa joukkoja ei lähetetä sinne missä niistä olisi eniten hyötyä, vaan mistä saadaan keräiltyä hyväksyntää taantuvalta suurvallalta.

Jotkut perustelevat natointoaan halvemmilla aseilla. On totta, että Naton jäsenenä saattaisimme saada joitain aseita halvemmalla. Ne ovat kuitenkin usein aseita joilla emme tee yhtään mitään. Jo nyt vaikuttaa siltä että puolustusvoimia voidaan alkaa kutsumaan hyökkäysvoimiksi, kun kallis aseistus ei enää olekaan kotimaan puolustamiseen soveltuvaa, vaan öljysotiin. Naton jäsenyys ei olisi muutenkaan taloudellisesti mitenkään järkevää, ”puolustus” -menot kasvaisivat jyrkästi jäsenenä. Se raha olisi muualta pois – terveyspalveluista, kouluista, eläkkeistä jne.

Yksinkertaisimmat haluavat liittyä Natoon Venäjän aiheuttaman sotilaallisen uhan takia. Venäjällä on ongelmia rajoillaan monessa paikkaa, eikä ole näköpiirissä että mitään sellaista tilannetta voisi tulla, jossa sen kannattaisi alkaa kärhämöimään Suomen kanssa. Siis niin kauan kuin olemme liittoutumattomia. Naton jäsenenä Kaukasuksen konfliktit tulisivat meidän rajoillemme.

Meillä ei enää ole mitään mitä Venäjä haluaisi. Toisen maailmansodan aikaan aiheutimme vielä venäläisestä vinkkelistä uhan, Suomen kautta olisi voitu hyökätä Leningradiin. Nykyään sellaista uhkaa ei enää varsinaisesti ole, eikä Suomenlahden rannikkotykeilläkään enää tee mitään. Suurvaltakonflikti Natomaiden ja Venäjän välillä Kaukasuksen luonnonvaroista ei koske meitä, ja teemme viisaasti jos pysymme siitä erossa.

Suomi on maailman turvallisimpia paikkoja. Toivottavasti niin on jatkossakin.

13 kommenttia .

Vasemmisto jatkaa Norjan johdossa

Keskiviikko 16.9.2009 klo 1:20 - Jussi Saramo

Usein puhutaan vähän huolimattomasti Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta ilman, että tiedostetaan suuret erot Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaisen mallin ihannetta on toteutettu eri tavoin ja siitä on käytännössä luovuttukin osassa Pohjoismaita.

Ruotsi on ollut Pohjoismaisen mallin syntymäkoti, ja siellä järjestelmä on yhä voimissaan vahvalla kansan tuella. Ruotsin vanavedessä myös Tanska nousi edellisellä vuosisadalla aika lähelle sitä mitä Pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan: kaikkien saatavilla olevia yhteisiä maksuttomia peruspalveluita sekä köyhyyden poistoa tulonsiirroilla.

Suomi, Norja ja Islanti ovat olleet kauempana Pohjoismaisesta ideaalista. Meillä Suomessa tilanne oli saatu vasemmiston ja keskustan vuosikymmenten yhteistyöllä jo todella hyväksi 1980-luvulla, mutta 90-luvulta lähtien noudatettu markkinaliberaali oikeistopolitiikka on vienyt meidät kauas Ruotsista ja Tanskasta. Meidän kansaneläkkeemme, työttömyysturvamme, terveydenhuoltomme, vanhuspalvelumme, sekä monet muut asiat ovat kaukana Ruotsin ja Tanskan vastaavista.

Kolikon kääntöpuolena meillä kaikkein varakkaimpien verotus onkin sitten selvästi kevyempää. Arvovalintoja on tehty. Oikeisto on naamioinut oman ideologisen politiikkansa välttämättömyydeksi, mutta Ruotsin ja Tanskan esimerkki osoittaa, että vasemmistolaisempi järjestelmä on turvannut työllisyyden ja koko kansantalouden menestyksen paremmin. Suurin sodan jälkeen Suomea kohdannut kansallinen onnettomuus taitaakin olla sosialidemokraattisen puolueemme linjamuutos markkinaliberalismin kannalle ja kokoomuksen kelkkaan.

Islannissa innostuttiin markkinaliberalismista ja valtion roolin vähentämisestä oikein kunnolla. Siellä demarit kannattivat markkinoiden vapauttamista ja jopa tasaveroa. Seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävillä. Maa on konkurssissa. Katastrofia siivoamaan tullut vasemmistohallitus joutuu toimimaan IMF:n talutusnuorassa, eikä Islantia tulla ihan heti näkemään hyvinvoivien valtioiden joukossa.

Suomessa ja Islannissa demareiden raju oikeistolaistuminen tapahtui vasta vuosisadan loppupuolella. Norjassa demarit olivat kuitenkin tehneet aina melko oikeistolaista politiikkaa ollessaan vallassa. Öljyrikkaudet rahastoitiin kansan ulottumattomiin, eikä maassa ollut esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamaa kouluruokailua kuten meillä. Siksi edellisten parlamenttivaalien tulos oli merkittävä. Toisin kuin meillä Suomessa, Norjan laitavasemmisto ei koskaan ollut hallituksessa. Tulos kuitenkin pakotti demarit yhteiseen hallitukseen Vasemmistoliiton sisarpuolueen kanssa.

sv2.gifSosialistinen vasemmistopuolue onnistui vaa’ankielenä hyvin ja huonosti. Hyvin siten, että Norjan politiikka on kuluneiden neljän vuoden aikana ollut parempaa kuin koskaan. Hallituksella on ollut myös melko laaja kansan tuki takanaan, kun ihmisten hyvinvointi on lisääntynyt.

Huonosti SV onnistui oman kannatuksensa kannalta. Osa äänestäjistä ilmeisesti pettyi hallituksessa tehtyihin kompromisseihin ja jäi nukkumaan vaaleissa. Maltillinen osa, joka oli aiemmin siirtynyt demareista vasemmistopuolueeseen, siirtyi nyt takaisin, kun demaritkin vihdoin tekivät sosialidemokraattista politiikkaa.

Pääasia on kuitenkin, että hallitus sai kansalta tuen ja pääsee jatkamaan toimintaansa. Jatkossakin sosialistinen vasemmistopuolue tulee olemaan hallituksen omatunto. Tällä menolla vertaan neljän vuoden päästä Suomea kolmeen Pohjoismaisen mallin maahan – Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.

Niin. Ruotsissa ja Tanskassa on tällä hetkellä oikeistolaiset hallitukset. Silti kokonaisveroaste on yhä 7 prosenttiyksikköä korkeampi, ja siten palvelut, eläkkeet, työttömyyskorvaukset jne. kautta linjan parempia. Kun näitä viimeksi yritettiin Tanskassa purkaa, lähti kansa kaduille. Toivottavasti ne säilyvät jatkossakin.

4 kommenttia .

Vantaa-sopimus sisältää hyviä tavoitteita ja suuria uhkia

Lauantai 5.9.2009 klo 13:14 - Jussi Saramo

Kokoomus esitti Vantaan suurimpana puolueena muille valtuustoryhmien välisen Vantaa-sopimuksen tekemistä. Tarkoituksena oli turvata vaikeassa tilanteessa kaupungin palvelut ja talous.

Tosiasiassa kokoomuksen esitys ei ollut niinkään säästöohjelma, vaan ideologinen yksityistämisohjelma. Meidän olisi pitänyt allekirjoittaa sopimus joka sisälsi valtavia yksityistämistoimia, joiden hinta ei ollut kenenkään tiedossa. Oman tulkintani mukaan kokoomuksen sopimus olisi tullut valtavan kalliiksi tulevaisuuden veronmaksajille.

Koska kaikki valtuustoryhmät olivat mukana neuvottelemassa sopimusta, menimme mukaan mekin. Vihreillä, demareilla ja meillä oli paljon varaumia sopimukseen. Vihreillä ei kuitenkaan näyttänyt olevan mitään kynnyskysymyksiä, joten kokoomus oli niskan päällä neuvotteluissa. Moneen kertaan meinasi mennä usko, ja teki mieli irtisanoutua koko hommasta.

Perussuomalaiset näyttivät alusta asti haluavan pysyä irti sopimuksesta, kuten aiemmin kirjoitin. Puolueella ei ollut esittää mitään muuta, kuin veroyksikön 0,25 pienempää korotusta. Erotuksen he olisivat käytännössä korvanneet lisäämällä entisestään Vantaan jo korkeaa velkaa. Kaikille muille puolueille tärkeintä oli, että Vantaa pysyy pinnalla, eikä syömävelan puolelle mennä. Investointivelka ei ole ongelma, mutta pikavippitalous ei sovi kunnalle sen paremmin kuin yksilöillekään.

Vasemmistoliitto sai sopimukseen monia hyviä kohtia. Tärkeimpänä ehkäpä Vantaan oma nuorten ”yhteiskuntatakuu”: tavoitteena on taata kaikille alle 25-vuotiaille vantaalaisille nuorille työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Lamasta selviäminen ei voi olla vain lyhytnäköistä taloudellista selviämistä. Mikäli iso joukko nuoria syrjäytetään, maksetaan siitä vuosikymmeniä inhimillistä ja taloudellista laskua.

ryhmapieni.jpg
Vantaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä


Kokoomus halusi myös yksityistää Hakunilan alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Vasemmistoliitto teki asiasta kynnyskysymyksen, ja asia päätetään onneksi normaalin demokraattisen prosessin osana eikä sopimuksessa. Toivottavasti silloin apua saadaan myös perussuomalaisilta ja vihreiltä.

Ehkäpä kaikkein typerin kohta sopimuksessa oli viiden terveysaseman lakkauttaminen. Todennäköisesti tällä toimenpiteellä ei olisi juurikaan saatu säästöjä, mutta kuntalaisten elämää se olisi haitannut. Yhdessä demarien kanssa saimme siirrettyä terveysasemista päättämisen osaksi normaalia demokraattista prosessia.

Vasemmistoliitto halusi myös vuosittaiset viiden prosentin päästövähennykset sopimukseen. Vihreät ottivat kopin, ja Vantaa on nyt edelläkävijä päästöjen vähentämisessä. Samalla saadaan myös taloudellisia säästöjä. Kaikki voittavat, kunhan halua muutoksiin vain on.

Ehkäpä kaikkein surkein asia sopimuksessa on siivous- ja ateriapalveluiden yhtiöittäminen. Maksajiksi joutuvat pienipalkkaisimmat kunnan työntekijöistä, mikäli heille aletaan tulevaisuudessa maksaa palkkaa yksityisen sopimuksen kautta. Siivouspalveluyrityksillä on myös ikäviä näyttöjä työntekijöiden oikeuksien polkemisessa, esimerkkinä mainittakoon Kiinasta tuotetut halpatyöläiset. Oma yhtiö on valitettavasti askel kohti yksityistämistä.

Sopimuksen hyväksyminen ei ollut Vasemmistoliitolle helppoa. Sopimus ei todellakaan ole hyvä. Saimme kuitenkin monia hyviä asioita sopimukseen, joten yhtenä neuvottelijana voin jatkossakin katsoa itseäni peiliin.

3 kommenttia .

Vantaan päättäjiä pidetään narreina

Perjantai 21.8.2009 klo 17:44 - Jussi Saramo

Olimme eilen valtuustoseminaarissa pitkän päivän, yli kaksitoista tuntia. Ulkopuolisena puhujana ollut valtiosihteeri Sailas esitteli meille kansantalouden madonluvut, jonka jälkeen kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Mäkinen veti hienon, joskin vähän epäuskottavan roolin paikallisena Niinistönä konkurssilla uhaten.

Mäkisen jälkeen kaupunginjohtaja Paajanen esitteli huomattavasti lohdullisemman version tilanteesta. Verotulot ovat tippuneet selvästi vähemmän kuin Espoossa ja Helsingissä, ja jo päätetyt säästöt alkavat purra. Mäkisen kauhuskenaario velan tuplaantumisesta valtuustokauden aikana ei ollut kaupunginjohtajan mielestä uskottava.

Tilanne on kuitenkin vakava, sen kaikki myöntävät. Kaikki perussuomalaisia lukuun ottamatta vaikuttivat olevan valmiita yhteiseen sopimukseen. Persutkin sanoivat olevansa, mutta jos ei suostu karsimaan mistään eikä korottamaan veroja, on melko epäuskottavaa puhua talouden tasapainottamisesta. Persujen pelkuruus ei tosin ketään yllättänyt.

Vasemmistoliitto lähtee hakemaan säästöjä etenkin kalliilla ulkopuolelta ostetuista palveluista. Jo tehtyjen säästötoimien lisäksi löytynee myös yhä tehostamisen paikkoja, esimerkiksi lääkärien listajärjestelmää ym. vastaavia pitää miettiä. Mikäli palvelut pidetään omissa käsissä, pystytään myös kustannustaso pitämään alhaisena. Omien tilojen myymisessä ja takaisinvuokraamisessa emme nähneet järkeä, vaikka tase näyttäisi kivemmalta, tulisi se todellisuudessa kalliiksi.

Kun säästölistauksissa päästiin sosiaali- ja terveystoimeen, kävi melko selvästi ilmi, mitä on pelätty. Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Salminen näyttää päättäneen lakkauttaa Länsimäen ja Korson terveysasemat. Länsimäestä säästöjä tulisi arvion mukaan 200 000 euroa. Esimerkiksi perustettavaan Vantaan innovaatioinstituuttiin upotetaan vuosittain 1 300 000! Suhteellisuudentaju on kokoomuslaisilla pahasti hukassa.

Päivän aikana tietokoneelle ilmestyi tiedote HUS:sta, jonka mukaan Länsimäen terveysaseman laboratoriopalvelut lakkautetaan. Kun kokous loppui kysyin demareiden Niemi-Saarelta miten tämä on mahdollista. Hän oli päivällä käynyt välillä HusLabin kokouksessa, jossa oli kerrottu, että Espoossa ja Helsingissä labrojen vähentäminen viedään terveyslautakuntaan, jossa päätöksen tekevät kuntalaisten edustajat. Vantaan virkamiehet olivat kuulemma todenneet, että Vantaan tilanteen takia he päättävät asiasta itse, kuulematta demokraattisesti valittuja päättäjiä!

Toivottavasti Vantaan palvelut saadaan turvattua, ja menot saadaan kuriin järkevällä valtuustosopimuksella. Toivottavasti myös sooloilevat viranhaltijat saadaan kuriin. Se vaatii meiltä päättäjiltä rohkeutta ja uskallusta.

25 kommenttia .

Pääkaupunkiseudulle oma PARAS -hanke

Perjantai 24.7.2009 klo 23:58 - Jussi Saramo

Helsingin Sanomissa eilen julkaistu kirjoitukseni:

117 asukkaan ahvenanmaalainen Sottunga on itsenäinen kunta. Sillä on oma kunnanjohtaja, valtuusto, hallitus, terveyskeskus, kirjasto, peruskoulu ja kunnankanslia. Tasausjärjestelmästä johtuen veroprosentti on sama kuin Helsingissä.

Kahdeksansadan asukkaan keskisuomalaisella Luhangalla on viranhaltijoiden, valtuuston ja hallituksen lisäksi viisi lautakuntaa: perusturva-, sivistys-, rakennus-, maaseutu- ja tarkastuslautakunta.

Lähidemokratia toimii hyvin valtaosassa Suomen kuntia. Kunnallisvaaleissa äänestetään tuttuja ihmisiä päättämään omista lähipalveluista. Päätöksenteko on niin lähellä ihmistä, että lähikaupassa voi ohimennen kertoa tutulle valtuutetulle mitä mieltä on puistoon suunnitellusta penkistä.

hkivantaa.jpgHelsingin Vuosaaressa asuu 35 000 ihmistä. Yksikään heistä ei ole kaupunginvaltuustossa. Tilanne ei ole lähidemokratian kannalta parempi Espoossa tai meillä Vantaalla. Vantaa ja Espoo jakaantuvat erillisiin kaupunginosiin, joista liikutaan lähinnä Helsinkiin. Korsolaiset tuntevat yhteisöllisyyttä Korsoon, myyrmäkeläiset Myyrmäkeen. Moni vantaalainen on nähnyt Vantaan keskuksen, Tikkurilan, ainoastaan junan ikkunasta.

Toimiva lähidemokratia vaatii yhteiset läheiset asiat ja yhteisöllisyyden. Parhaimmillaan nämä tukevat toisiaan. Usko demokratiaan kasvaa yhteisöllisyydestä, ja yhteisöllisyys kasvaa yhteisestä vaikuttamisesta. On hämmentävää huomata, että kaikki puhuvat yhteisöllisyyden tarpeen lisäämisestä, mutta samaan aikaan hävitetään entisestään sitä luovia rakenteita.

Kuvaavaa on, että suurinta yhteisöllisyyttä meillä Länsimäessä olen nähnyt, kun järjestimme asukastapaamisen suunniteltua terveysaseman lakkauttamista vastaan. Yli sata pääosin iäkkäämpää länsimäkeläistä koki oman yhteisönsä puolustamisen niin tärkeäksi, että siellä oltiin jopa valmiita valtaamaan terveysasema.

Länsimäkeläisten lähipalveluista päättää Tikkurilassa kokoontuva valtuusto, jossa länsimäkeläisiä on pieni vähemmistö. Mikäli muiden alueiden valtuutetut niin päättävät, lakkautetaan meiltä viimeisetkin lähipalvelut. Me voimme kuitenkin palata lähes sankareina kotiin valtuustossa pidettyjen palopuheiden ja vastaan äänestämisen jälkeen. Sillä ei todellisuudessa ole kuitenkaan juuri mitään merkitystä.

Kun demokratia karkaa liian kauas, häviää samalla vastuu. Jos Länsimäen lähipalveluista päätettäisiin lähivaltuustossa, tehtäisiin priorisointi demokraattisesti ja vaikka nostettaisiin veroja tarvittaessa. Nyt palveluista päättävät ihmiset, joiden enemmistön ei tarvitse kohdata ihmisiä joiden asioista he päättävät. Kaikki seudun kaupunginosat voivat joutua samaan tilanteeseen kuin Länsimäki nyt.

Länsimäen hyvin toimiva terveysasema voidaan lakkauttaa huolimatta siitä, että palvelun käyttäjät olisivat valmiita maksamaan palvelustaan veroina, ja siitä, että se sijaitsee Helsingin rajalla jonka toisella puolen olisi tuhansia halukkaita palvelun käyttäjiä.

Lähidemokratian puute ei ole pääkaupunkiseudun ainoa vakava demokratiaongelma. Myös seudullinen demokratia joko puuttuu, tai on parhaimmillaankin epäsuoraa. On välttämätöntä, että seudun kunnat tekevät yhteistyötä esimerkiksi kaavoituksessa, jätehuollossa ja julkisessa liikenteessä, mutta niistä pitäisi päättää mahdollisimman suoran edustuksellisen demokratian kautta.

Nykyisin suuriakin linjauksia tehdään käytännössä viranhaltijajohtajien ja muutamien luottamushenkilöjohtajien kesken. Johtajat edustavat muutamaa suurinta puoluetta, eikä demokraattinen valvonta yllä takahuoneissa käytävien neuvottelujen osalta edes näiden puolueiden omille valtuutetuille. Valta keskittyy pienen piirin käsiin valvonnan ulottumattomiin.

Kuntayhtymät eivät nekään ole kovin demokraattisia. Niiden päättäjät eivät ole saaneet valtuutusta kuntalaisilta, vaan valtuustoryhmien ylikunnallisista neuvotteluista. Usein niiden rahoitus ja toiminta ovat täysin erillään kuntien toiminnasta, ja siten tuottavat epätarkoituksenmukaisia lopputuloksia joissa tuhlataan resursseja. Esimerkkinä mainittakoon omaa elämäänsä elävä HUS.

Helsinki ja Vantaa ovat päättäneet selvittää mahdollista kuntaliitosta. Vantaa on päättänyt selvittää seudullista päätöksentekoa ja Espoo selvittää metropolialueen kilpailukykyä. Useat ministerit ovat ehdottaneet kuntaliitoksia pääkaupunkiseudulle vaikka hallitusohjelmaan kirjattu metropolipolitiikka antaa odottaa itseään.

Nyt on aika tehdä valtion rahoittamana kunnollinen selvitys pääkaupungin hallinnon rakenteiden uusimisesta siten, että seudulliset kysymykset siirretään seutuvaltuustolle, ja lähipalvelut budjettivaltaisille veroja kerääville kaupunginosavaltuustoille. Kaavoituksen suuret linjat pitää päättää seudullisesti, näin estetään kiihtyvä alueiden eriarvoistuminen. Seudullisella verontasauksella taataan kaikille kaupunginosille mahdollisuus tuottaa laadukkaita palveluita.

Demokratian lisääminen kaupunginosavaltuustoilla ei ole haihattelua, erilaisia malleja löytyy maailman metropoleista, esimerkiksi Tukholmasta. Syntyvien kaupunginosakuntien tulisi noudattaa luonnollisia rajoja, jolloin ne olisivat toimivia ja keskisuuria suomalaisia kaupunkeja isompia. Tämän kokoiset kaupungit järjestävät kaiken lisäksi palvelut keskimäärin kaikkein tehokkaimmin ilman turhaa byrokratiaa.

Eduskunnan tulee säätää laki metropolihallinnosta, ja sitä voitaisiin tarpeen mukaan noudattaa myös vaikkapa Tampereen ja Turun seuduilla. Mikäli Espoon päättäjiä ei saada mukaan demokratisoimisprosessiin, tulee Helsingin ja Vantaan näyttää tarvittaessa kahdestaan esimerkkiä. Kuntien yhdistäminen ilman rakenteiden muutosta ei ratkaise montaakaan ongelmaa.

2 kommenttia .

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »