Vanha Suomi ei pysty myöntämään historiallisia faktoja

Tiistai 4.12.2007 klo 12:17 - Jussi Saramo

Kokoomuksen entinen lehti Uusi Suomi meni aikanaan nurin, ja hyvä niin. Nyt lehti on herätetty uudelleen henkiin ökypiirien toimesta, tällä kertaa nettiversiona. Olen jonkinverran selannut juttuja läpi, ja todennut ettei se ole vakavasti otettava uutismedia. Näyttäisi olevan aivan sama mitä joku juttu käsittelee, sisältö on jokatapauksessa totuutta vääristelevää oikeistopropagandaa.

hilermannerheim.jpgMinua on aina ärsyttänyt tapa, jolla Suomen vasemmistoa on yritetty leimata Neuvostoliiton, ja etenkin Stalinin kautta. Usein paremmalla syyllä voisi syyttää kokoomusta Hitlerin tekosista. Aika harvassa ovat ne ääriainekset, jotka Stalinin aikaa tai Neuvostoliittoa järjestelmänä ihailevat.

Silti minua on ihmetyttänyt myös tapa, jolla Neuvostoliittoa on demonisoitu. Aivan kuin siellä olisi ollut joku ihmisvihamielinen sairas ihmisjoukko, joka silkkaa pahuuttaan olisi halunnut ihmisille onnetonta elämää. Lenin yhdistetään sen kummemmin perustelematta Staliniin, aivan kuin kaikki neuvostojohtajat olisivat olleet samanlaisia.

Jotkut puuhaavat Helsinkiin patsasta Leninille, koska hän antoi Suomelle itsenäisyyden. Tämä on tietysti nostanut monen porvarin niskakarvat pystyyn, heidän historiallisessa ajattelussaan itsenäisyys taisteltiin "vapaussodassa" Venäjää vastaan. Muistan kuinka meidänkin lukiossa yksi opettajista opetti näin. Monen ihmisen mustavalkoinen maailmankuva ei kestä faktojen tunnustamista.

Uusi Suomi otti tiukasti kantaa patsasta vastaan. Yksi heidän blogaajistaan pitäytyi kuitenkin puolueettomassa historiantulkinnassa, ja kannatti samalla patsasta. Seuraukset voi lukea alta:

TIEDOTE, vapaasti julkaistavissa, käytettävissä 4.12.2007

Uuden ajan www-mediana ja moniarvoisena tiedotuskanavana itseään mainostava www.uusisuomi.fi sensuroi 3.12. oman blogikirjoittajansa http://www.uusisuomi.fi/blogit/penttistranius

Venäjä-asiantuntijaksi lokakuussa 2007 pestattu tutkija-toimittaja Pentti Stranius kirjoitti Lenin-patsas-aiheisen blogin (ks. alla - vapaasti käytettävissä!), jossa asettui tukemaan kulttuuriväen patsashanketta. Tätä ennen aihetta olivat päinvastaisesta näkökulmasta käsitelleet lehden blogisteista suuromistaja Niklas Herlin sekä kolumnistit Iivi Masso ja Jukka Relander.

Sensuroitu Stranius lopetti yhteistyön UudenSuomen kanssa samantien.

Pentti Stranius, puh. 040-7693420

-----------------------------------

LENIN-PATSAS PAIKALLAAN

90-vuotiaan Suomen maantiede ei ole muuttunut: itänaapurina sinnittelee yhä Iso Karhu, nyt Putinin Venäjä. Venäjä oli myös maa, josta Suomi itsenäistyi 1917 – Neuvostoliittohan perustettiin vasta 1922. Suomen itsenäisyysjulistuksen hyväksymispaperin ensimmäisenä allekirjoittajana(31.12.1917 – meikäläisen ajanlaskun mukaan) patsastelee Kansankomissaarien Neuvoston puheenjohtaja V. Uljanov (Lenin). Hänen jälkeensä tulee muitakin nimiä kuten Stalin ja Trotski ja jokunen eserräkin (=sosiaalivallankumouksellinen), mutta esimerkiksi myöhempinä neuvostoaikoina nuo allekirjoitukset häivytettiin. Maan tapa oli ikävä kyllä sellainen, myös valokuviin ja elokuvadokumentteihin tuli outoja aukkoja!
Suomalainen kulttuuriväki ottaa kantaa tähän itsenäisyysbumagaan sopivasti juhlavuoden humussa. Lenin-aiheisen pystin hommaaminen Helsingin Lenin-puistoon on ajankohtainen ja kannatettava aloite, tottakai. Onhan meillä muistomerkkejä omistettu mitättömillekin ulkomaalaisille sotapäälliköille ja vallantavoittelijoille, tsaareillekin. Eikä yksikään tsaari olisi pistänyt puumerkkiään suomalaisten anomukseen, ei tietenkään. Vasta tsaarinvallan loppu Venäjällä loi edellytykset suomalaisten itsenäistymishankkeelle. Ja siinä mitä Venäjällä tapahtui vuoden 1917 kuluessa Leninillä ja bolshevikeillä oli loppujen lopuksi ratkaiseva osuutensa, puhuttakoon sitten vallan kaappaamisesta tai kumoamisesta.

Leninillä oli varmasti kädet veressä ja kosto mielessä vallankumoushumussa, mutta se on aika huono peruste sille ettei muistomerkki olisi paikallaan. Omastakin takaa riittää pyöveleitä, jotka ovat teurastuksia johtaneet: pröystäilevä Mannerheim keskellä Helsinkiä ja Kekkosen kalju siellä sun täällä. Mannerheim ja kumppanit vastaavat pitkälti siitä, kuinka paljon punavankeja teloitettiin ja kuoli nälkään vuoden 1918 keväällä ja kesällä, Kekkosen nuoruuden syntejä oli teloituspartion johtaminen samana vuonna.

Kun Lenin allekirjoitti itsenäisyysvaatimuksen, hän tietysti toivoi, että punainen vallankumous Suomessa voittaisi. Sehän oli hänen näkökulmastaan selvä ja luonnollinen toive. Mutta toisaalta bolshevikkien ohjelmissa kansojen itsemääräämisoikeus oli erittäin keskeinen jo 1900-luvun ensi vuosista. Tsaari-Venäjä oli tunnettu kansojen vankila ja sortajista vapaasta Venäjästä kaavailtiin toisenlaista valtiota. Lenin kirjoitti jo paljon ennen vallankumousta esimerkiksi siitä, että elleivät venäläiset sosialistit vaadi Suomelle, Puolalle ja Ukrainalle eroamisvapautta Venäjän imperiumista, he toimivat kuin "sovinistiset imperialistisen porvariston lakeijat". Kannattaa lukea myös itseään Leniniä eikä hänen tulkitsijoitaan nykyaikana.

Vähemmän tunnettu tosiasia on myös se, että Leninin kaavailema Neuvostoliitto piti oleman itsenäisten valtioiden löyhä liitto eikä mikään uusi kansojen vankila ja Gulag-saaristo, millaiseksi se Stalinin johdolla kehittyi. Leninistä väitellyt ja hänestä suht´ kaikkitietävä tohtori Aimo Minkkinen on kirjoittanut aiheesta mielenkiintoisen jutun Idäntutkimus-lehteen (2 / 2005). Suosittelen.

Lenin-puiston Lenin-pystin ei ole mikään pakko olla näköispatsas.

Mielestäni se voisi hyvinkin heijastella kansojen itsenäisyyspyrkimyksiä laajemminkin – pienten kansojen rohkeaa kamppailua sortajiaan vastaan.
Teema on mitä ajankohtaisin tämän päivänkin maailmassa. Jos taas päädytään näköispatsaaseen, luottaisin edellä mainitun Lenin-museon johtajan asiantuntemukseen: valmiin patsaan voisi saada melko halvalla asiantuntijan ja hyvien naapurisuhteiden varjolla.

Pentti Stranius

6 kommenttia . Avainsanat: media

Synkät pilvet Ylen päällä

Maanantai 3.12.2007 klo 12:32 - Jussi Saramo

Kun istuin tänään Yleisradion Pasilan näyttävässä kahvilassa, mietin jälleen kerran mitä järkeä on rakentaa sellaisia monumentteja. Valtava lasiseinä on vieläpä todella epäekologinen, kun sen kautta karkaa valtavasti lämpöä harakoille. Kahvilassa onkin aina todella kylmä, luulisi että ihmiset nauttisivat enemmän vaatimattomasta lämpimästä paikasta.

ylepasila.jpgYleisradiota koskeva päätöksenteko on ollut järjetöntä. Sen nyt vielä ymmärtää että pääkonttorista on haluttu näyttävä, mutta aivan älytöntä oli, että Ylen piti alunperin rahoittaa myös Helsingin musiikkitaloa. Onneksi siitä on sentään vetäydytty. Rahoitusongelma säilyy silti, surkea digiprojekti vie jatkuvasti tv-luvan maksajia, ja mitä korkeammalle tätä tasaveron kaltaista köyhän kyykyttämismaksua nostetaan, sen harvempi sitä enää maksaa. Nykylinjalla ei ole tulevaisuutta, se pitäisi kaikkien viimein nähdä. Ainoa keino palauttaa laadukas Yle siirtymättä poliisivaltiojärjestelmiin on siirtää se verorahoitukseen.

Jos on ongelmia rahoituksessa, on niitä myös sisällössä. Voisi kuvitella, että Yleisradion tehtävä olisi tarjota esimerkiksi laadukasta poliittista ohjelmaa. Se loistaa kuitenkin poissaolollaan. Olen saanut kunnian edustaa Vasemmistoliittoa radion pikkuparlamentissa, mutta nyt sekin loppuu. Vaikka yhtenä panelistina itse sanon, se on ollut niitä harvoja poliittisia ohjelmia, jossa oikeasti sanotaan mitä mieltä ollaan. Ketä kiinnostaa puoluejohtajien mitäänsanomattomat "väittelyt" jossa kaikki varovat sanomasta mitään, koska kritiikki osuisi yleensä omaankin nilkkaan?

Ruotsissa poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat saavat sanansa jatkuvasti kuuluviin, ja tämä avoimuus on yksi seikka joka tekee Ruotsin demokratiasta paljon meikäläistä toimivampaa. Siellä oikeasti puhutaan sisällöistä. Meillä jopa ainut vaaleja edeltävä nuorisopaneeli oli jätetty pois viime eduskuntavaaleissa.

***

Jotain hyvääkin. Australiassa työväenpuolue voitti vaalit. Ensimmäiseksi teokseen se päätti allekirjoittaa Kioton sopimuksen. Väkimäärään suhteutettuna maa on maailman pahin kasvihuonekaasujen aiheuttaja, joten asia on todella tärkeä. Nyt odotellaan vielä, että Yhdysvaltalainen kokoomuksen sisarpuolue republikaanit häviävät seuraavat presidentinvaalit, jolloin myös määrällisesti pahin saastuttaja voisi muuttaa linjaansa. Ehkä meillä on vielä toivoa siitä, että pahimmat skenaariot voitaisiin välttää.

Venäjällä kokoomuksen kaverit valitettavasti voittivat. Tsetseniassa Putinin puolueen kannatus oli yli 99%! Näin korkeaan kannatukseen tarvitaan kyllä oikein harvinaisen hyvin toimiva demokratia...

2 kommenttia . Avainsanat: media, ympäristöpolitiikka

Upea viikonloppu

Tiistai 19.6.2007 klo 16:02 - Jussi Saramo

pk.gifViime viikonloppuna pidettiin Vasemmistoliiton puoluekokous kulttuuritalolla. Puoluekokouksen tunnelmia seurasi reaaliajassa blogi, joka on näin jälkikäteenkin kiinnostavaa luettavaa. Edellinen kulttuuritalon puoluekokous pidettiin kuusi vuotta sitten, ja se oli minun ensimmäiseni.

Edellisistä puoluekokouksista nuoret kokousedustajat ovat poistuneet allapäin. Sekä poliittisiin linjauksiin että henkilövalintoihin on ollut tyytymättömyyttä. On koettu, että nuoria kehutaan hyvin tehdystä työstä ja mukanaolosta, mutta nuoria ei ole haluttu päästää johtopaikoille, eikä nuorten näkemyksiä ole riittävästi kuunneltu.

Nyt kaikki oli toisin. Vasemmistoliiton nuoret ehdokkaat nostivat profiiliaan entisestään viime talven eduskuntavaaleissa, ja tehty kova työ näkyi myös puoluekokouksen arvostuksessa. Absoluuttisessa äänimäärässä meidän nuoret ehdokkaat olivat kolmantena kaikista puolueista, ja suhteellisessa äänimäärässä ainoastaan vihreät pääsivät samoihin lukemiin. Vasemmistoliiton tulevaisuus näyttää siis hyvältä, mikäli puolue jatkossakin antaa tilaa nuorille.

pkmara.jpgPuoluekokous oli muutenkin todella hyvähenkinen. Meihin yritetään yhä lyödä leimaa eripuraisesta puolueesta, mutta nyt edes oikeistolaisimmat tiedotusvälineiden edustajat eivät pystyneet erimielisyyksiä kaivamaan. Iltalehti onnistui kuitenkin pääkirjoituksessaan tekemään todella nolon rimanalituksen, kun se selitti, ettei meillä ole linjaa, koska päätimme jatkossa tehdä ohjelmatyötä tauotta. Jos olisimme päättäneet, ettemme tule uudistamaan ohjelmia, olisi Iltalehti varmaan kertonut että olemme jämähtäneet paikallemme.

Toimittajan oma poliittinen suuntautuminen käy lopulta harvinaisen selväksi, kun hän sotkee sosialismin, stalinismin, SKDL:n ja vasemmiston historian tavalla joka vaatii joko täydellistä valheellisuutta tai historian osaamattomuutta. Ainoata suomalaista puoluetta joka tuomitsi Neuvostoliiton toiminnan 1968, ja oli eurokommunistinen, ei pahalla tahdollakaan voi kutsua "verenpunaiseksi" tai "stalinistiseksi" kuten IL tekee.

 

 

pktuuletus.jpg

 

Mutta takaisin nuoriin. Nuoret menestyivät hyvin henkilövalinnoissa. Varapuheenjohtajiksi valittiin Paavo Arhinmäki (30v) ja Aino-Kaisa Pekonen (28v). Puoluevaltuustoon valittiin pitkälle toistakymmentä nuorta. Puoluehallitukseen ei alle kolmekymppisiä valittu, mutta senkin kokoonpano on hyvä, mm. Miku Hakomäki ja Mirka Muukkonen ovat loistavia vähän yli kolmekymppisiä puolueaktiiveja.

Ohjelmatasolla kokous oli myös menestys. Periaateohjelman esitys oli jo ennen kokousta hioutunut hyväksi. Seuraavan kolmevuotisen puoluekokouskauden tavoiteohjelmaesitys sen sijaan oli kyhätty melkoisella kiireellä kasaan. Nuorekas puolueaktiivijoukko olikin kirjoittanut sen uusiksi, ja uusi esitys meni pitkälti läpi. Tavoiteohjelman perusteella voi todeta että Vasemmistoliitto on Suomen vasemmistolaisin ja ympäristömyönteisin puolue, jolla on ratkaisumalleja sellaisiinkiin nykyajan ongelmiin joissa muut puolueet ovat avuttomia.

pkkuoro.jpg

 

Kokouksen lopuksi esiintyi Etelä-Suomen Vasemmistonuorten Ääri-kuoro, joka oli aivan uskomattoman hyvä. Silmät taisivat kostua useammallakin kokousedustajalla. Ainakin minulla.

Viikonloppuna tapahtui muutakin hienoa kuin meidän puoluekokouksemme. Saksassa vaaleissa jyrännyt Vasemmistopuolue kokoontui omaan perustavaan kokoukseensa. Edellisten vaalien aikaan se koostui virallisesti vielä kahdesta erillisestä puolueesta, Demokraattisen Sosialismin Puolueesta PDS:stä, ja demareista eronneesta puolueen vasemmistosiivestä WASG:sta. Seuraavaksi toivotaan, että nuori polvi nousee entistä paremmin esille tässä eurooppalaisen politiikan mahtitekijässä, nyt varapuheenjohtajaksi valittiin 29 vuotias Katja Kipping.

Myös Ranskassa tapahtui viikonloppuna. Äänestäjät olivat säikähtäneet edellisen kierroksen jälkeen oikeiston taholta nostettuja hyvinvoinnin romuttamisesityksiä, ja vasemmisto voitti toisen kierroksen. Oikeisto piti kuitenkin hyvillä pohjillaan enemmistön parlamentissa. Ranskassa oppositio on kuitenkin usein kokoaan vahvempi, oikeistossakin on paljon talouden globalisaatiota ja USA:n ylivaltaa vastustavia. Ranskassa vaalijärjestelmä syrjii pieniä puolueita, joten erot kasvavat suuriksi. Oikeisto sai 322 paikkaa, demarit 193, vasemmisto 30, keskusta 22 ja vihreät 4. Vihreät näyttävät liittyvän Ranskan kommunistien ryhmään parlamentissa.

Myös Irlannissa tapahtui. Siellä vihreät valitsivat oikeiston, ja menivät Ahernin hallitukseen. Puolueen puheenjohtaja erosi saman tien protestina. Päätös olikin historiallinen, aiemmin vastaavaan ovat syyllistyneet ainoastaan Suomen vihreät jotka istuvat tällä hetkellä Vanhasen oikeistohallituksessa.

3 kommenttia . Avainsanat: Saksa, Ranska, media, Vasemmistoliitto

Perustulosta Pressossa

Maanantai 29.1.2007 klo 19:57 - Jussi Saramo

Julkisuus kuuluu poliittiseen toimintaan, ja hyvä niin. Demokratia vaatii avointa tiedonvälitystä. Valitettavasti usein julkisuus on varsin henkilökohtaista, eikä välttämättä liity itse asioihin mitenkään. Suomen politiikassa imagoilla ja julkkiksilla pelaaminen on mennyt täysin överiksi, ja asiat jäävät usein taka-alalle. Esimerkiksi Ruotsissa puolueiden vaaliohjelmilla on oikeasti merkitystä. Suomessa luvataan eläkeläispaneelissa nostaa eläkkeitä, opiskelijapaneelissa opintorahaa, ja terveyspaneelissa rahaa terveyskeskuksille. Lopulta sitten tehdäänkin vain kokoomuslaista veropolitiikkaa ja unohdetaan kaikki lupaukset.

Ehdokkaat haluavat kaikki julkisuutta. Tuntematonta ehdokasta ei kukaan äänestä. Julkisuus ei usein ole kovin mukavaa, mutta ilman sitä on turha kuvitella tulevansa valituksi.

presso.jpgEdustin Vasemmistoliittoa Ylen ykkösen pikkuparlamentissa kuukausittain. Olin viime vuoden puolella ainakin viidesti myös televisiossa näkemyksiäni kertomassa. Nyt vaalien lähestyessä lehtihaastatteluja tulee tavallistakin enemmän. Täytyy siis olla tyytyväinen että saa tilaisuuden kertoa mielipiteensä laajalle porukalle. Moni ehdokas joutuu tyytymään vain maksulliseen näkyvyyteen. Ja se taas on aivan uskomattoman kallista.

Kauppalehden viikkolehti Presso teki jutun eduskuntavaalien haastajista viikonlopun lehteen. Jutusta käy hyvin ilmi puolueiden eroja, ja sainpa itsekin näkemyksiäni asiallisesti läpi. Juttu on luettavissa netistä. Eniten puhuttiin perustulosta. Mukana keskustelemassa olivat Elina Moisio, Antti Lindtman, Riina Nevamäki ja Tuomas Nurmela.

7 kommenttia . Avainsanat: perustulo, media

Nettivaalit?

Sunnuntai 14.1.2007 klo 21:50 - Jussi Saramo

Tulevista vaaleista on ennakoitu ensimmäisiä todellisia nettivaaleja. On väitetty että vaalit ratkeaisivat internetin avulla.

Kansan Uutiset teki aiheesta ison jutun, jossa arvelin ettei internet tee vielä näissä vaaleissa lopullista läpimurtoaan, vaikka sen merkitys on jo todella iso. Tämä merkitys on puolueissa huomattu. Esimerkiksi irc-galleriaan, josta on viime vuosina tullut uskomattoman suosittu nuorison keskuudessa, on nyt ennen vaaleja liittynyt monia vihreiden näkyviä toimijoita.

galtsu.gif

Jopa kansanedustajat Kasvi ja Tynkkynen liittyivät vasta gallerian käyttäjiksi. Vasemmistoliiton kansanedustajia ei ole näkynyt, mutta nuoria vasemmistolaisia sitäkin enemmän. Itse en kyllä meidän kansanedustajia sinne kaipaakaan, on melko läpinäkyvää että blogit ja yhteisöt heräävät vasta kun vaalit lähenevät.

Poliittisten nuorisojärjestöjen todellisen suosion nuorten keskuudessa voikin tarkistaa aika lahjomattomasti "galtsusta". Kun Vasemmistonuorten yhteisössä on kolme ja puolisataa nuorta, on keskustan, vihreiden, ja demarien nuoria viidestäkymmenestä seitsemäänkymmeneen. Vasemmistonuorten lisäksi myös kokoomusnuoret ovat suosittuja. Tämä on toki nähty jo "kentällä" vuosia, mutta internetpalvelut jotka kokoavat melkein kokonaisia ikäluokkia paljastavat tällaiset asiat lahjomattomasti.

Liikkeen tulevaisuus näyttää siis hyvältä. Ainakin vielä näissä vaaleissa menestys vaatii netin lisäksi kovaa jalkatyötä, kun luukutetaan mainoksia ja jaetaan niitä kaduilla.

5 kommenttia . Avainsanat: media