Tuloerot luovat köyhyyttä

Lauantai 22.1.2011 klo 2:04 - Jussi Saramo


Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksistani oli yhdysvaltalaisten ajatuspajojen eli think tankien kiertäminen Washingtonissa kolme vuotta sitten.

Olin toki lukenut heidän ajatuksistaan, mutta livenä näiden ihmisten tapaaminen tuntui todella epätodelliselta. Miten kukaan pystyi pokkanaamalla esittämään sellaisia väitteitä, jotka voi todeta vääriksi vantaalaisesta ikkunasta ulos katsomalla?

Toiset ajatuspajat olivat liberaaleja, toiset konservatiivisia. Kaikilla oli kuitenkin vakaa usko ihmisten ahneuden ja taloutta ohjaavan näkymättömän käden hyvää tekevään voimaan. Ongelmat, jotka syntyvät markkinoiden vapauttamisesta, poistuisivat, kun markkinoita vapautettaisiin vielä lisää. Tuntui että olin uskonlahkojen luona, enkä vakavasti otettavien tutkijoiden.

Näillä opeilla Yhdysvallat on valtiona syöksykierteessä. He eivät enää pysty elämään muiden valtioiden kustannuksella ja sekä julkinen, että etenkin yksityinen sektori ovat korviaan myöten veloissa. Tuloerot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet reaganilaisen politiikan alettua huimasti ja moni joutuu tekemään montaa työtä ruokkiakseen perheensä. Kun työttömyyskin kasvaa rajusti ei tähänkään usein ole mahdollisuutta.

Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei siellä yleensä osata käsittää. Tavallinen kansa ei tiedä siitä mitään. Jotkut, kuten senaattori Bernie Sanders, ihailevat Pohjoismaita, joita hän kutsuu sosialistisiksi. Niin tekevät tietämättään nekin poliitikot, jotka halveksuvat hyvinvointivaltiota ja kutsuvat Obaman uudistuksia sosialismiksi.

Think tankeissa pohjoismaisen hyvinvointivaltion käsitteleminen on mahdottomuus, koska se on ristiriidassa heidän opinkappaleidensa kanssa. Yksi tunnetuimmista, Heritage Foundation, joka oli aikanaan luomassa reaganismia, joka tuki Bushia, ja jota öljyteollisuus rahoittaa, julkaisee ”taloudellisen vapauden indeksiä”, jossa Pohjoismaat ovat korkealla.

Heritage Foundationin tehtävä on vastustaa veroja ja julkista sektoria. Kun kyselin, miten voimme sijoittua niin korkealle, vaikka Ruotsissa ja Tanskassa on maailman korkeimmat kokonaisveroasteet, jäin vaille vastauksia. Näyttikin vahvasti siltä, että he ensin päättävät lopputuloksen ja vasta sitten luovat selitykset.

 

valktal2.jpg
Tutustuin valkoisen talon edessä mielenosoitukseen


Suomessa tiedetään, että esimerkiksi meidän peruskoulujärjestelmämme, joka on maailman tasa-arvoisimpia, on myös maailman parhaita. Tanskassa ja Ruotsissa, jossa hyvinvointivaltiota ei ole ehditty ajaa kunnolla alas, osataan arvostaa maailman parhaita terveys- ja vanhuspalveluita ja pieniä tuloeroja.

Siksipä olin yllättynyt nähtyäni televisiosta Tuomas Enbusken televisio-ohjelman, jossa hän todisteli yhdysvaltalaisten think tankien opinkappaleita ja haastatteli heidän seuraajaansa ruotsalaista Johan Norbergia. Ohjelman oli tarkoitus olla rohkean epäkorrekti. Minusta se oli vain tyhmä.

Enbuske toistelee samoja juttuja nyt Uuden Suomen ja Yle puheen kolumnissaan. Enbusken mukaan kaikki uudet tärkeät keksinnöt syntyvät ja leviävät siksi, että ihmiset saa motivoitua kehittämään maailmaa vain ruokkimalla heidän ahneuttaan.

Hänen mukaansa ei riitä, että joku saa neljä kertaa enemmän palkkaa kuin toinen. Hän haluaa kasvattaa tuloeroja entisestään, vaikka ne ovat jo kasvaneet räjähdysmäisesti 80-luvulta.

On lapsellista ajatella, että tiede kehittyisi vain, jos tuloerot ovat jättimäiset. Sen lisäksi Enbuskelta jää huomaamatta perusasiat. Harvojen rikkaus kun on ihan oikeasti muilta pois. Maailmassa, joka voisi tuottaa ruokaa 12 miljardille ihmiselle, näkevät monet nälkää, vaikka meitä on vain puolet siitä. Köyhyys taas ruokkii väestön liikakasvua ja noidankehä on valmis.

Uusiutuvat luonnonvarat käytetään vuoden osalta loppuun jo elokuussa, ja uusiutumattomat loppuvat lähivuosikymmeninä. 20 litraa sadalla kilometrillä syövä ”hummeri” vie parin muunkin ihmisen bensat, vähintään tulevaisuudesta. Vuosittain uusittavan taulutelevision tai uuden iPhonen materiaalit ovat Afrikasta orjatyönä louhittuja verimetalleja.

Kaupan omistajan saama entistä suurempi voitto, joka syntyy maksamalla henkilökunnalle pienempää tuntipalkkaa, on henkilökunnalta pois. Se voi myös pakottaa naapurikaupan tekemään saman. Verottajalta se on myös pois, koska henkilökunta olisi maksanut palkastaan veroja, toisin kuin suurkauppias, joka ottaa voiton verottomina osinkoina itselleen. Siten se on lopulta pois myös vaikkapa terveyspalveluista tai koulutuksesta.

Maailma ei ole mustavalkoinen. Neuvostojärjestelmä ei toiminut. Se ei tarkoita sitä, että sen vastakohta toimisi. On ymmärrettävää, että nykyjärjestelmästä eniten hyötyvillä on tarve selittää järjestelmän oikeutus parhain päin. Sitä en ymmärrä, miksi joku muu nielee väitteet.


Kommentit

5.2.2011 22:03  Henri Laine

Totesit, että neuvostojärjestelmä ei toiminut.
Voisitko luetellä 10 olemassa olevaa pienten tuloerojen maata, missä järjestelmä toimii paremmin kuin esim. Suomessa ja Ruotsissa?

6.2.2011 0:39  MS

kysyt retorisesti: "Olin toki lukenut heidän ajatuksistaan, mutta livenä näiden ihmisten tapaaminen tuntui todella epätodelliselta. Miten kukaan pystyi pokkanaamalla esittämään sellaisia väitteitä, jotka voi todeta vääriksi vantaalaisesta ikkunasta ulos katsomalla?"
Vastaus: He ovat mielisairaita. Korkeakaan akateeminen oppiarvo ei ole tae siitä, että asianomaisella olisi henkinen tasapaino kovin kunnossa. Sama pätee käytännössä kaikkiin ääri-ideologioihin uskoviin.

Tulikin siitä mieleeni kysyä, oletko Jussi sinä jonkin uskontokunnan jäsen.

7.2.2011 22:27  Jussi Saramo

Suomessa oli maailman pienimmät tuloerot, Ruotsi oli muistaakseni kakkonen. Nykyään Suomen gini-kerroin on kasvanut rajusti.

Tanska lienee maa, jonka järjestelmästä uskallan sanoa, että se toimii keskimäärin selvästi Suomea paremmin.

7.2.2011 22:29  Jussi Saramo

Mielestäni uskonto on ihmisten yksityisasia, enkä pidä sen sekoittamista politiikkaan toivottavana sen kummemmin negatiivisessa kuin positiivisessakaan mielessä. En kuulu uskontokuntiin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini