Vanhat rakenteet poistettava uusien tieltä

Maanantai 10.1.2011 klo 21:46 - Jussi Saramo


Tulin juuri kotiin 14 Helsingin seudun kunnan valtuuston yhteisestä tapaamisesta Vantaan Energia Areenalta. Alla tilaisuudessa pitämäni puheenvuoro, jonka ohessa kysyin, miksi selvitys oli niin vaatimaton, eikä todellisia muutoksia oltu selvitetty.

 

14valtuutetut2.jpg
Katsomossa oli paljon tyhjääkin, vaikka useampi sata valtuutettua oli paikalla

 

Hyvät valtuutetut,

Suomen kuntarajat on vedetty 1800-luvun seurakuntien tarpeiden perusteella. Hevosella, soutaen ja hiihtäen oli päästävä kirkolle. Elämänpiiri oli pieni, palveluita ei ollut, eikä kunnilla paljoakaan tehtävää.

Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Kunnallishallinnon perusta on kuitenkin jäänyt yhä hevosten, soutuveneiden ja suksien aikakaudelle.

Nykyinen hallintorakenne ei ole hyvä miltään osin. Suurimmissa kunnissa, kuten Helsingissä, ei voida juuri puhua lähidemokratiasta. 35 000 asukkaan Vuosaaresta ei tullut valituksi ainuttakaan kaupunginvaltuutettua.

Toisaalta pienissä kunnissa väestöpohja ei riitä palveluiden järkevään järjestämiseen ja ne ovat luoneet monenlaisia byrokraattisia ja epädemokraattisia hallinnollisia himmeleitä.

Pääkaupunkiseudullakin järjestetään monia asioita toisen ja kolmannen käden edustuksellisuuden kautta, jolloin demokratiasta tulee hyvin näennäistä.

Kuntien yhteistyö ei sekään toimi kuin juhlapuheissa. Samaan aikaan kun meiltä Länsimäestä suljettiin terveysaseman laboratorio liian vähäisen asiakasmäärän takia, joutuvat aseman naapuritaloissa asuvat tuhannet helsinkiläiset matkaamaan kauemmas ruuhkaisille terveysasemille. Vanhukset köpöttävät umpihangessa Helsingin puolelle bussipysäkille säästääkseen bussilipussa.

Pääkaupunkiseutu, Uusimaa ja koko Suomi tarvitsee kaksiportaisen hallinnon. Kainuun kokeilu on osoittanut, ettei kyse ole vain ruuhkasuomen asiasta.

Seutukunnalle on annettava vastuu seudullisten palveluiden, kuten toisen asteen koulujen, paikallisliikenteen ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä.

Kaupunginosakunnalle on annettava vastuu lähipalveluiden, kuten terveysasemien, puistonpenkkien ja peruskoulujen järjestämisestä.

Kaksiportainen hallinto ei merkitse lisää byrokratiaa vaan lisää demokratiaa. Kaksiportainen hallinto mahdollistaa ihmisten kiinnostumisen omista asioistaan ja todellisen osallisuuden.

On kuitenkin tärkeää, että uusia rakenteita luotaessa uskalletaan hajottaa vanhat. Erilaiset rakenteet ja virkanimitykset ovat usein poliitikoille tärkeitä, mutta hyvä lopputulos saavutetaan ainoastaan silloin, kun koko asiaa uskalletaan rakentaa puhtaalta pöydältä.

Moni kuvittelee, että kaupunginosavaltuustot ja hallinnot lisäävät byrokratiaa. Käytännössä niin ei ole, vaan demokratia karsii turhaa byrokratiaa. Tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin lähipalvelut Suomessa tuotetaan Keravan, Vuosaaren tai Kallion kokoisissa kaupungeissa.

Kysyä sopiikin, miksi kauniaislaisilla tai keravalaisilla on toimiva lähidemokratia, mutta isommissa seudun osakeskuksissa, kuten Malmilla tai Myyrmäessä ei ole?

Demokratia voi toimia vain silloin, kun ihmiset kokevat sen omakseen. Kun verot kerää sama taho, joka järjestää palvelut, ja kun päätöksenteko on avointa ja selkeää, päästään yleensä parhaisiin lopputuloksiin.

Nyt on aika tehdä rohkeita eteenpäin katsovia tekoja, sen sijaan, että jatketaan niin kuin aina ennenkin, puhumattakaan, että katsotaan menneeseen ja omiin taktisiin asemiin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini