2000-luvun ihmisoikeudet määritellään nyt

Sunnuntai 16.5.2010 klo 12:02 - Jussi Saramo


Minun piti kirjoittaa pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien aseman parantamisesta. Pienyrittäjät tyypillisesti elättävät itsensä työllään, eivät suurilla pääomilla ja ovat siksi heikossa asemassa pääomien ehdoilla rakennetussa yhteiskunnassa.

Hesari uutisoi uuden Piraattipuolueen puoluekokouksesta, joten käsittelen yrittämisen seuraavassa bloggauksessa ja tartun ajankohtaiseen aiheeseen, tietoyhteiskunnan tulevaisuuteen. Sitäkin rakennetaan nyt pääomien ehdoilla.

Piraatit ovat monessa asiassa oikeassa. Esimerkiksi sananvapaudelle uudet tietoverkot tuovat suuren haasteen. Ei olisi voinut kuvitellakaan, että oikeusvaltioissa annetaan viranhaltijoille, puhumattakaan yrityksistä, oikeutta rikkoa kirjesalaisuutta. Nettiin vastaavaa voidaan esittää, koska ihmiset eivät usein hahmota että kyse on pohjimmiltaan täysin samasta asiasta.

Kun eduskunta äänesti sähköpostiurkinnan mahdollistavasta ns. ”Lex Nokiasta”, eivät vasemmiston äänet riittäneet sinivihreän hallituksen esityksen kaatamiseen. Vielä selvemmin meni läpi suurten levy-yhtiöiden masinoima ”Lex Karpela”, jossa demaritkin loikkasivat oikeiston ja vihreiden puolelle.

Lex Karpelan vaikutukset ovat niin moniulotteisia, että kansanedustajien oli vaikea hahmottaa mistä äänestetään. Asiaa ei auttanut piraattiliikkeen yksipuolinen näkökulma, jossa taiteentekijöiden oikeuksia ei lainkaan tunnustettu. On suuri haaste luoda sellainen lainsäädäntö, joka vahvistaisi kuluttajan ja taiteentekijän oikeuksia suhteessa ylikansallisiin suuryhtiöihin.

Osana ensi vaalikauden tavoitteita päivitimme tavoiteohjelmalinjauksiamme tietoyhteiskunnasta. Tunnen ylpeyttä tästäkin ohjelman osiosta, se on paljon edellä muita puolueita:

On rakennettava kaikille avoin tietoyhteiskunta, uusien yhteiskunnallisten erottelujen tuottamisen sijaan. Internetin ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia on käytettävä ihmisten vapauksien lisäämiseen, ei kansalaisten kontrollin vahvistamiseen.

Tekijänoikeuksia on tarkasteltava eriytyneesti. Luovan työn tekijöiden oikeudet omaan työhönsä on turvattava. Tekijänoikeuksista ei saa kuitenkaan tulla keino, jolla suuryritykset kontrolloivat ja rajoittavat kansalaisten mahdollisuuksia tietoyhteiskunnassa välttämättömien ohjelmistojen ja palveluiden saatavuuteen.

Tekijänoikeusjärjestelmässä etusijalla pitää olla ihmisten mahdollisuus päästä käsiksi tietoon ja kulttuuriin, sekä tekijöiden oikeus päättää omista töistään ja saada niistä kunnollinen korvaus. Suuryritysten oikeudet teoksiin ovat toissijaisia.

  •      Yleisradion rahoitus pitää turvata erillisellä lailla verovaroista kerättävän Yle-rahaston kautta. Näin turvataan laadukas yleisradiotoiminta sekä vältetään köyhyyttä lisäävät tasamaksut.
  •      Julkisten palveluiden tulee olla helpommin saatavilla. Koko maassa on otettava käyttöön yksi helppokäyttöinen sähköisten palveluiden ja ajanvarausten verkko- ja puhelinpalvelu. Verkko- ja puhelinpalvelun tulee olla maksuton.
  •      Kaikille on taattava mahdollisuus tietoyhteiskunnassa välttämättömien ohjelmistojen ja palvelujen käyttöön. Julkisten tietojärjestelmien on rakennuttava avoimien standardien varaan. Viranomaisten kanssa asiointiin tarvittavien ohjelmien tulee olla vapaasti saatavilla.
  •      Pääsy Internetiin tulee taata julkisilla alueilla kuten virastoissa, julkisessa liikenteessä ja kaupunkien keskustoissa langattomilla verkoilla. Samalla haja-asutusalueiden ihmisten pääsy verkkoon on turvattava.
  •      Julkisen sektorin, erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen, kalliit ja keskenään huonosti yhteensopivat järjestelmät on yhtenäistettävä avoimia standardeja ja -ohjelmistoja hyödyntäen.
  •      Tietokoneohjelmistojen piilotetut, ja yhteiskunnallisesti huomattavan suuret, lisenssikustannukset on tehtävä julkisella sektorilla näkyviksi.
  •      Koulujen ja oppilaitosten on tarjottava kaikki opiskelussa välttämättömät ohjelmistot opiskelijoilleen ilmaiseksi.
  •      Koulujen tietotekniikkaopetusta tulee kehittää niin, että se vastaa yhtä hyvin molempien sukupuolten kiinnostuksen kohteita sekä antaa tytöille ja pojille yhtä hyvät valmiudet hyödyntää tietoyhteiskuntaa.
  •      Julkisin varoin tuetun tutkimuksen ja kehitystyön tulosten tulee olla julkisia.
  •      Julkisten ja yliopistojen kirjastojen yhteistoimintaa on kehitettävä elektronisten julkaisujen saatavuuden parantamiseksi.
  •      Patenttien käyttöä ei tule laajentaa alueille, kuten tietokoneohjelmiin, joilla ne kaventavat ihmisten kohtuullisia oikeuksia uuden tiedon hyödyntämiseen.


Kommentit

20.5.2010 1:11  Mikael

Mikähän mahtaa olla vasemmiston mielipide tekijänoikeuksista liittyen vaikkapa musiikkiin; siellähän on vallan yleistä, että sukukunta rahastelee vielä vuosikymmeniä tekijän kuoleman jälkeen rojalteja kappaleista. Jos muistan oikein, EU olisi halunnut kasvattaa edelleen näiden oikeuksien voimassaoloaikoja - puhuttiin jopa 75 vuodesta.

Epäilen, että jossain piireissä olisi kiinnostusta siihen suuntaan, että omistussuhde aineettomiin oikeuksiin muuttuisi ikuiseksi ja perinnölliseksi. Periaatteessa tässä ei ole mitään uutta, mikäli tarkastellaan kapitalismin historiaa Marxin ja Engelsin tuotannon valossa.

Aineettomat oikeudet ovat erittäin uusi ilmiö yhteiskunnassa, mutta toisaalta ikivanha, kun kyseessä on omistaminen; tässä on periaatteessa kyse samasta asiasta kuin maaoikeuksista aikoinaan. Keräilijä-metsästäjäheimoilla ei ollut erillisiä palstoja, vaan kaikki oli heimon yhteistä omaisuutta - siis eräänlaista sosialismia. Sama koskee aineetonta tuotantoa, joka perustuu ihmiskunnan yhteiselle "henkiselle pääomalle"; melodioita ja rytmejä ei olisi ilman muiden muusikoiden tekemää työtä teorioiden parissa tai kansanmusiikin kautta syntyneitä tyylillisiä ideoita. Sama juttu ohjelmistopatenttien kanssa; ilman muiden tahojen luomaa matemaattista pohjaa, ei olisi ollut mahdollista kehittää epäsymmetristä salausta. Kaikki pohjautuu lopulta yhteiseen omaisuuteen, olemme kulttuurimme tuotteita, käymme jatkuvaa vuoropuhelua, ei ole yksilöitä, jotka eläisivät vakuumissa. On myös merkkejä siitä, että tuota yhteistä omaisuutta haluttaisiin privatisoida, mikä johtaa esim. geenipatenttien kohdalla todella omituisiin rajanvetoihin.

Maanviljelys muutti kaiken, sillä siinä saadaan tuottoa ennen tuottamattomasta/arvottomasta. Kaiken taustalla on uusi teknologia, joka puolestaan muuttaa tuotantotapaa, joka puolestaan heijastuu eri tavoin kulttuuriin. Engelsin mukaan maanviljelys loi omaisuuden, sitten sukulinjat, perintöoikeuden, patriarkaatin, jossa selvisi, kuka on kenenkin jälkeläinen ja lopulta pakon valvoa yksilön seksuaalisuutta. Epäilen, että se tuotantotapa ja se kulttuuri, mitä kapitalistinen tekijänoikeuksiin (jopa yksittäisten artistien tekijänoikeuksiin) tuijottaminen tuottaa, ei ole kovinkaan kehuttava; se edustaa kertakäyttöistä, globaalia massakulttuuria, joka syö pienet artistit ja lopulta yhteiskunnan monimuotoisuuden. Se on liukuhihnamusiikkia, kontrolloituja jakeluväyliä ja kaupallisten asemien minimalistisia soittolistoja. Musiikki on miljardibisnestä, jota myös kohdellaan siten, eli rahanjakoa valvotaan. Suuri raha ei liiku tietoyhteiskunnassa enää "normaalissa työnteossa", vaan tuotteistaminen on edennyt paljon laajemmalle, missä ihmisten välinen luonnollinen vuorovaikutuskin kaupallistuu.

Jotkut muusikot ovat ilmeisesti ymmärtäneet tämän ja saavatkin suurimmat voitot itse asiassa - ei levyjen myynnistä - vaan livekonserteista, eivätkä ole kiinnostuneet piraattilevityksestä. Itse asiassa jotkut jopa kokevat piraattilevityksen promotoimisena, koska heillä ei olisi muuten mitään mahdollisuutta päästä pinnalle korporaatioiden tiukasti hallinnoimassa mediassa.

Kannattaa myös miettiä, millaiseen ihmiskuvaan patentti- ja tekijänoikeuslainsäädäntö pohjaa; se pohjaa siihen, että ihminen on omaa hyötyään, eikä yhteistä omaisuutta kartoittava, yhteistyöhön kykenevä ihminen. Minä väitän, että luovuus syntyy ihan jostain muusta kuin halusta tehdä voittoa. Musiikkia ja tutkimusta on tehty kauan ennen patentteja ja tekijänoikeuksia ja kumma kyllä niiden hedelmien käyttö näyttää sujuvan sutjakkaasti nykyisiltä kapitalisteilta.

20.5.2010 17:11  Jussi Saramo

Vasemmisto vastustaa ylipitkiä patentteja ja tekijänoikeuksia. Kirjoituksessasi on paljon asiaa. '

Täytyy kuitenkin huomata, että suurimmalla osalla artisteista ei ole mahdollisuutta pärjätä pelkillä keikkatuloilla. Osa ei edes halua tai pysty keikkailemaan. Olisi ollut surullista, jos vaikkapa Gösta Sundqvist ei olisi pystynyt ammattimuusikkona tekemään sitä mitä teki.

24.6.2010 17:43  Latua kekkoselle

Kysynpä ohi mennen tästä aiheesta, koska se liittyy internetin vapauteen ja yksilön oikeuksien takaamiseen.
http://www.laquadrature.net/en/leak-eu-pushes-for-criminalizing-non-commercial-usages-in-acta Uusin (ilmeisesti) vuotanut dokumentti acta neuvotteluista https://secure.wikimedia.org/wikipedia/en/wiki/Anti-Counterfeiting_Trade_Agreement joista tietoa ruvettiin antamaan vasta, kun paine kasvoi liian isoksi. Itse olen EFFin kautta https://www.eff.org/issues/acta/ saanut tietoa tästä ja ajattelin kysyä sinun mielipidettäsi ja voisiko vasemmistoliitto ottaa asian esille jollain tavalla. Erityisesti olen huolissani asiasta, koska esimerkiksi YLE tai HS.fi eivät ole uutisoineet asiasta lainkaan, vaikka suunnitelmat koskettavat jokaista EUn kansalaista. TJEU http://www.yle.fi/haku/?cx=007097612530377999607%3Aglpulxqhhs4&cof=FORID%3A9&q=ACTA&sa=L%C3%B6yd%C3%A4 ja http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=ACTA

2.7.2010 13:04  Jussi Saramo

"Latua kekkoselle"

Täytyy perehtyä paremmin Acta-neuvotteluihin, kiitos vinkistä! Varmasti otamme kantaa, jos tulee paikka jolloin siitä on hyötyä.

Suomessa uutisoidaan tällaisia asioita todella surkeasti. Meillä kv-politiikasta läpi menee lähinnä ministerien mainospuheet ja Reutersin kama sellaisenaan.

Tuota tietoyhteiskunta-kohtaa muuten laajennettiin selvästi entisestään puoluekokouksessa. Puhtaaksi kirjoitettu versio päivitetään puolueen sivuille näinä päivinä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini