Pääkaupunkiseudulle 30 kuntaa?

Sunnuntai 17.1.2010 klo 1:55 - Jussi Saramo


Pääkaupunkiseudulla päätöksiä tehdään kaikkea muuta kuin demokraattisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Teknisiä rakenteita, kuten joukkoliikennettä ja jätehuoltoa hallinnoidaan epädemokraattisissa ylikunnallisissa elimissä. Pieni piiri päättää isot asiat ja valtuustoille tarjotaan "ota tai jätä" -tyyppisiä ratkaisuja. Byrokratiaa on paljon, demokratiaa vähän.

Useat ylikunnalliset päätöksentekoelimet ovat nykytilanteessa välttämättömiä. Ei olisi mitään järkeä siinä, että vaikkapa joukkoliikennettä järjestäisi neljän eri kunnan hallinnot. Tästä syystä on alettu puhua demokraattisen seutuhallinnon järjestämisestä. Asiaa pohtimaan on perustettu pk-seudun ja lähikuntien yhteinen työryhmä. Jotkut haluaisivat ulottaa uuden seutuvaltuuston ja -hallinnon peräti 14 kunnan alueelle. Minulle riittäisi pk-seudun neljä kuntaa, en kuitenkaan vastusta laajempaakaan ratkaisua.

Seutuhallinnon luominen ei kuitenkaan riitä. Seutudemokratian puutteen lisäksi pääkaupunkiseutu kärsii vakavasta lähidemokratian puutteesta. Kun 25 000 asukkaan Korson terveysaseman kohtalosta päätetään Tikkurilassa ja Helsingin valtuusto on täynnä isolla rahalla kampanjoineita ammattipoliitikkoja, muttei ketään 35 000 asukkaan Vuosaaresta, ei voida paljoa puhua lähidemokratiasta.

Selvitysten mukaan tehokkaimmin palvelut järjestetään keskisuurissa, n. 20 - 30 000 asukkaan kunnissa. Siellä on vähiten turhaa byrokratiaa ja demokratia toimii siten, että palveluista pidetään huolta. Ihmiset ovat oikeasti kiinnostuneita omista asioistaan.

Seutuselvityksen lisäksi selvitetään Helsingin ja Vantaan yhdistämistä. Edustan tässä HeVa-työryhmässä Vasemmistoliittoa. Olemme puolueessa puhuneet paljon erilaisista lähidemokratiamalleista, emmekä ole vielä luoneet yhteistä näkemystä. Esitän kuitenkin mallin, jonka itse näkisin mielelläni toteutuvan. Olen laajentanut sen koskemaan myös Espoota, vaikka sikäläisiä johtavia poliitikkoja on tähän asti kiinnostanut oma asema kuntaliitosselvityksiä enemmän.

1) Jos Helsinki ja Vantaa (ja Espoo) yhdistetään ilman todellista lähidemokratiaa, karkaa valta vielä kauemmas tavallisista kansalaisista. Yhdistämisen ehdoksi pitää asettaa kuntien jakaminen pienempiin kaupunginosakuntiin.

2) Kun budjettivaltaiset kaupunginosakunnat luodaan, jäävät vanhat kuntarajat nykyistäkin epätarkoituksenmukaisemmiksi. Turhia hallintoportaita ei pidä ylläpitää. Nykyiset kunnat pitää siinä tilanteessa lakkauttaa.

3) Sekä kaupunginosakunnilla, että uudella suurpääkaupungilla tulee olla verotusoikeus. Kaupunginosat verottaisivat lähipalveluita varten ja suurkaupunki infrastruktuuria.

4) Seudulle tarvitaan oma verontasausjärjestelmä, kuten suomalaisten kuntien välillä on. Ilman verontasausjärjestelmää kaupunginosakunnat johtaisivat nykyistäkin pahempaan epätasa-arvoon, mikä on mahdoton ajatus.

5) Lähikuntien pitää huolehtia kaikista lähipalveluista: terveydenhoidosta, peruskoulusta, päivähoidosta, kirjastosta, lähiliikuntapaikoista jne.

6) Suurkunnan pitää huolehtia joukkoliikenteestä, jätehuollosta, vesihuollosta, teiden ylläpidosta, yleiskaavoituksesta, toisen asteen koulutuksesta, erikoissairaanhoidosta, metropolitason kulttuuri- ja liikuntapaikoista jne.

Unohdin nyt varmasti monta asiaa. On varmasti myös asioita joita en ole tullut ajatelleeksi, kommentoikaa ihmeessä, siitä olisi apua.

 

pksmap.gif

 

Tein yllä olevan kartan esimerkiksi, millaisia uudet kunnat voisivat olla. Vantaan tunnen parhaiten ja jonkin verran Helsinkiäkin. Mietin esimerkiksi pitäisikö Malmin kaupunginosakunta jakaa kahtia. Espoon osalta luotin kaupungin omiin suuralueisiin. Kartalta katsoen ne näyttivät aika älyttömiltä, mutta varmasti aluejakoihin on syy.

Parasta tässä uudelleenjakamisessa olisi, että kunnat jaettaisiin todellisten luonnollisten palvelualueiden perusteella. Olin aika konservatiivinen nykyisten kuntarajojen kanssa, varmaan muitakin rajansiirtoja kannattaisi tehdä, kuin Mellunkylä-Länsimäki, Ala-Tikkurila ja Kauniaisen raja-alueet. Helsingille kuuluvaa Lounais-Sipoota en laittanut kartalle, se korostaa entisestään muutoksen järkevyyttä, onhan se Vantaan takana.

Moni pitää tällaista ajattelua haihatteluna. Heitä kehoitan katsomaan listaa uusien kaupunginosakuntien asukasmääristä. Pienin on Kauniainen, joka nykyiselläkin lainsäädännöllä on oma kuntansa! Miksi kauniaislaiset olisivat oikeutettuja lähidemokratiaan, mutta me länsimäkeläiset emme?

Asukasluvuissa on virheitä, mutta ne antavat suuntaa. Osa tiedoista tuli wikipediasta, jossa oli vanhentuneita tietoja ja epämääräisiä rajauksia. Uudet kaupunginosakunnat olisivat Suomen mittakaavassa keskisuuria kaupunkeja.

 

Malmi  65000
Leppävaara  58000
Espoonlahti 53000
Myyrmäki 50000
Kamppi  48000
Herttoniemi  46000
Mellunkylä-Länsimäki 46000
Oulunkylä  42000
Tapiola  42000
Munkkiniemi  38000
Tikkurila  38000
Kallio  36000
Vuosaari  35000
Matinkylä  33000
Pasila  32000
Vanha-Espoo  32000
Vartiokylä  31000
Korso  28000
Kaarela  26000
Haaga  25000
Koivukylä  25000
Töölö  25000
Viikki  25000
Hakunila  20000
Lauttasaari  20000
Aviapolis  15000
Pitäjänmäki  15000
Kivistö  10000
Pohjois-Espoo  9000
Kauniainen 

8000


Kommentit

17.1.2010 9:01  pipe

hyvää herättelyä Jussi. Verottaminen ja infran rakentaminen ovat haastavaa pohdittavaa. kyllä tämän tapaista lähidemokratian haastaminen on tarpeen, johtaisipa keskusteluun laajemminkin.

17.1.2010 13:01  Vas2paikkaaHelsingistä2011

Herttoniemi!

18.1.2010 20:12  pirjo rinne, Turku

Hienoa Jussi. Olen itse istunut kuusi vuotta meidän seudun Paras-ohjausryhmässä. Mitään ei ole saatu aikaiseksi. Olen yrittänyt virittää keskustelua myös puolueen sisällä, mutta Anne Huotarin lähdettyä sekin tyrehtyi. Tämä lähidemokratia vaatii nyt todella nopeasti lisää jalostusta. Sinulla on tässä hyvä alku. Olen valmis mukaan kehitystyöhön, jos tarvitaan. Kiire olisi täällä Turussa.

18.1.2010 23:12  tixlukkonen

kaunis ajatus
miksei voisi olla se SUURI JA MAHTAVA yleishallinto joka päättäisi mistä ja miten isot jutut menee ja sopivan kokoinen aluehallinto päättämässä (kuten kuvassa) ALUEELLISISTA asioista, jos aletaan tämän kokoisella metropilipalialueella pohtimaan liian syvällisiä liian syvällisistä niin sitten vituttaa kaikkia, vai toimisiko oikeasti jokaisen pienen osa-alueen joukkoliikenne yksinään...kenties tarvitaan tämä miljoona ja vähän yli että kannattaa.
kannatan lähikirjastojani jne jne mutta ei nyt helvetissä hajauteta enää
yhdistetään, tiivistetään AJATELLAAN ei se raha nyt loppu ole
tai jos on niin sitten viimeinen sammuttakoon valot

27.1.2010 10:37  Heikki

Tämän kaltainen malli lisäisi varmasti ihmisten kiinnostusta kunnallisdemokratiaan. Edes pienet kaupunginosabudjetit olisivat hyvä ensimmäinen askel, esimerkiksi kaupunginosayhdistyksiä jotenkin käyttäen?

29.1.2010 10:53  Minna Perkiö

Hei, Jytyliiton uusimmassa lehdessä on juttu Tukholman mallista!

1.2.2010 22:52  Petri Muinonen, KD Tikkurila

Hyvä malli Jussi! On KD-aktivistienkin kanssa noista kaupunkikeskuksista keskusteltu. Jos haluatte koota vaihtoehtoisen, puoluerajat ylittävän think-tankin pohtimaan tuollaista rakennetta, mielelläni osallistun.

Ensimmäinen askel lähidemokratian toteuttamisessa olisi se, että sinä Jussi tai kukaan muukaan poliitikko ei piirtelisi noita rajoja, vaan että kukin asukas voisi itse valita oman lähikeskuksensa. Kukin kortteli sitten sijoitettaisiin enemmistön mukaisen kaupunkikeskuksen alaisuuteen, tietysti jonkinlaista alueellista jatkuvuutta vaatien.

Alkuun pääsisi vaikka niin, että verkkoon laitetaan Google Maps -sovellus, jolla kaikki kaupunkilaiset saavat käydä osoittamassa asuinpaikkansa ja lähitienoonsa suosikkikaupunkikeskuksen.

Jatka aktiivisella otteella!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini