Vanha Suomi ei pysty myöntämään historiallisia faktoja

Kokoomuksen entinen lehti Uusi Suomi meni aikanaan nurin, ja hyvä niin. Nyt lehti on herätetty uudelleen henkiin ökypiirien toimesta, tällä kertaa nettiversiona. Olen jonkinverran selannut juttuja läpi, ja todennut ettei se ole vakavasti otettava uutismedia. Näyttäisi olevan aivan sama mitä joku juttu käsittelee, sisältö on jokatapauksessa totuutta vääristelevää oikeistopropagandaa.

Minua on aina ärsyttänyt tapa, jolla Suomen vasemmistoa on yritetty leimata Neuvostoliiton, ja etenkin Stalinin kautta. Usein paremmalla syyllä voisi syyttää kokoomusta Hitlerin tekosista. Aika harvassa ovat ne ääriainekset, jotka Stalinin aikaa tai Neuvostoliittoa järjestelmänä ihailevat.

Silti minua on ihmetyttänyt myös tapa, jolla Neuvostoliittoa on demonisoitu. Aivan kuin siellä olisi ollut joku ihmisvihamielinen sairas ihmisjoukko, joka silkkaa pahuuttaan olisi halunnut ihmisille onnetonta elämää. Lenin yhdistetään sen kummemmin perustelematta Staliniin, aivan kuin kaikki neuvostojohtajat olisivat olleet samanlaisia.

Jotkut puuhaavat Helsinkiin patsasta Leninille, koska hän antoi Suomelle itsenäisyyden. Tämä on tietysti nostanut monen porvarin niskakarvat pystyyn, heidän historiallisessa ajattelussaan itsenäisyys taisteltiin "vapaussodassa" Venäjää vastaan. Muistan kuinka meidänkin lukiossa yksi opettajista opetti näin. Monen ihmisen mustavalkoinen maailmankuva ei kestä faktojen tunnustamista.

Uusi Suomi otti tiukasti kantaa patsasta vastaan. Yksi heidän blogaajistaan pitäytyi kuitenkin puolueettomassa historiantulkinnassa, ja kannatti samalla patsasta. Seuraukset voi lukea alta:

TIEDOTE, vapaasti julkaistavissa, käytettävissä 4.12.2007

Uuden ajan www-mediana ja moniarvoisena tiedotuskanavana itseään mainostava www.uusisuomi.fi sensuroi 3.12. oman blogikirjoittajansa http://www.uusisuomi.fi/blogit/penttistranius

Venäjä-asiantuntijaksi lokakuussa 2007 pestattu tutkija-toimittaja Pentti Stranius kirjoitti Lenin-patsas-aiheisen blogin (ks. alla - vapaasti käytettävissä!), jossa asettui tukemaan kulttuuriväen patsashanketta. Tätä ennen aihetta olivat päinvastaisesta näkökulmasta käsitelleet lehden blogisteista suuromistaja Niklas Herlin sekä kolumnistit Iivi Masso ja Jukka Relander.

Sensuroitu Stranius lopetti yhteistyön UudenSuomen kanssa samantien.

Pentti Stranius, puh. 040-7693420

-----------------------------------

LENIN-PATSAS PAIKALLAAN

90-vuotiaan Suomen maantiede ei ole muuttunut: itänaapurina sinnittelee yhä Iso Karhu, nyt Putinin Venäjä. Venäjä oli myös maa, josta Suomi itsenäistyi 1917 – Neuvostoliittohan perustettiin vasta 1922. Suomen itsenäisyysjulistuksen hyväksymispaperin ensimmäisenä allekirjoittajana(31.12.1917 – meikäläisen ajanlaskun mukaan) patsastelee Kansankomissaarien Neuvoston puheenjohtaja V. Uljanov (Lenin). Hänen jälkeensä tulee muitakin nimiä kuten Stalin ja Trotski ja jokunen eserräkin (=sosiaalivallankumouksellinen), mutta esimerkiksi myöhempinä neuvostoaikoina nuo allekirjoitukset häivytettiin. Maan tapa oli ikävä kyllä sellainen, myös valokuviin ja elokuvadokumentteihin tuli outoja aukkoja!
Suomalainen kulttuuriväki ottaa kantaa tähän itsenäisyysbumagaan sopivasti juhlavuoden humussa. Lenin-aiheisen pystin hommaaminen Helsingin Lenin-puistoon on ajankohtainen ja kannatettava aloite, tottakai. Onhan meillä muistomerkkejä omistettu mitättömillekin ulkomaalaisille sotapäälliköille ja vallantavoittelijoille, tsaareillekin. Eikä yksikään tsaari olisi pistänyt puumerkkiään suomalaisten anomukseen, ei tietenkään. Vasta tsaarinvallan loppu Venäjällä loi edellytykset suomalaisten itsenäistymishankkeelle. Ja siinä mitä Venäjällä tapahtui vuoden 1917 kuluessa Leninillä ja bolshevikeillä oli loppujen lopuksi ratkaiseva osuutensa, puhuttakoon sitten vallan kaappaamisesta tai kumoamisesta.

Leninillä oli varmasti kädet veressä ja kosto mielessä vallankumoushumussa, mutta se on aika huono peruste sille ettei muistomerkki olisi paikallaan. Omastakin takaa riittää pyöveleitä, jotka ovat teurastuksia johtaneet: pröystäilevä Mannerheim keskellä Helsinkiä ja Kekkosen kalju siellä sun täällä. Mannerheim ja kumppanit vastaavat pitkälti siitä, kuinka paljon punavankeja teloitettiin ja kuoli nälkään vuoden 1918 keväällä ja kesällä, Kekkosen nuoruuden syntejä oli teloituspartion johtaminen samana vuonna.

Kun Lenin allekirjoitti itsenäisyysvaatimuksen, hän tietysti toivoi, että punainen vallankumous Suomessa voittaisi. Sehän oli hänen näkökulmastaan selvä ja luonnollinen toive. Mutta toisaalta bolshevikkien ohjelmissa kansojen itsemääräämisoikeus oli erittäin keskeinen jo 1900-luvun ensi vuosista. Tsaari-Venäjä oli tunnettu kansojen vankila ja sortajista vapaasta Venäjästä kaavailtiin toisenlaista valtiota. Lenin kirjoitti jo paljon ennen vallankumousta esimerkiksi siitä, että elleivät venäläiset sosialistit vaadi Suomelle, Puolalle ja Ukrainalle eroamisvapautta Venäjän imperiumista, he toimivat kuin "sovinistiset imperialistisen porvariston lakeijat". Kannattaa lukea myös itseään Leniniä eikä hänen tulkitsijoitaan nykyaikana.

Vähemmän tunnettu tosiasia on myös se, että Leninin kaavailema Neuvostoliitto piti oleman itsenäisten valtioiden löyhä liitto eikä mikään uusi kansojen vankila ja Gulag-saaristo, millaiseksi se Stalinin johdolla kehittyi. Leninistä väitellyt ja hänestä suht´ kaikkitietävä tohtori Aimo Minkkinen on kirjoittanut aiheesta mielenkiintoisen jutun Idäntutkimus-lehteen (2 / 2005). Suosittelen.

Lenin-puiston Lenin-pystin ei ole mikään pakko olla näköispatsas.

Mielestäni se voisi hyvinkin heijastella kansojen itsenäisyyspyrkimyksiä laajemminkin – pienten kansojen rohkeaa kamppailua sortajiaan vastaan.
Teema on mitä ajankohtaisin tämän päivänkin maailmassa. Jos taas päädytään näköispatsaaseen, luottaisin edellä mainitun Lenin-museon johtajan asiantuntemukseen: valmiin patsaan voisi saada melko halvalla asiantuntijan ja hyvien naapurisuhteiden varjolla.

Pentti Stranius